Ispoisten kartanoa tulee useimmiten katsottua Katariinanlaakson suunnasta, mutta tällä kertaa kiipesin sen takana olevalle kalliolle.
1800-luvulla kartanossa asui Johan Winter, jonka päiväkirjat ovat olleet arvokas lähde turkulaiseen elämään ko. vuosisadan alussa. Välillä Turun kaupungin hallussakin ollut kartano toimi pitkään vanhainkotina, nyt siinä on päiväkoti Katariinan Vilske.
Kallion päällä on myös kivirakennelma, jonka alkuperästä ei ole selkoa tullut.
Kalliolta vie Eteläkaaren yli silta...
jota pääsee kartassa Wibeliuksenpuistona nimettyyn metsään, siellä kiertää Ispoisten kuntorata. Kesän aikana tuli kierrettyä useampikin lähiöiden ulkoilupolku, ja todettua miksi muualta Turusta tullaan niin mielellään ulkoilemaan Halisten poluille Aurajoen varteen. Maisema on samaa suomalaista havumetsää kaikkialla muualla.
Kuntorata on oikeaan osunut nimitys, sellaisiksi nämä on tosiaan rakennettu, polku kiertää kaikki metsän mäet, joten jyrkkiä nousuja jos laskujakin riittää.
Seudun luonnonnähtävyys on nämä kalliorailot. Mitään paikkaan liittyvää ryöväriperinnettä en googlaillessa löytänyt, vaikka sitä juuri tämän tapaisiin maisemiin tavataan sijoittaa.
Turun hiihtäjien maja oli hieman vaisu näky näin kesällä.
Wibeliuksentien kautta bussille poistuessa huomasin, että ihan kaikkialle alueella ei ole suotavaa mennä.
Ja loppuun kartta alueesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti