Kylistä lähiöiksi (1)

Turun museokeskus julkaisi viime vuoden lopulla kirjan Kylistä kasvoi Turku - Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta Turkuun liitettyjen kylien historiaa. Turun kaupunki pysyi vuosisadat varsin pienellä alueella Aurajoen varressa. Laajeneminen naapurikuntien alueelle alkoi 1800-luvun lopulla, ja 1900-luvulla nopeasti kasvava kaupunki liitti itseensä osan Kaarinaa ja Raisiota, ja nielaisi vanhan Maarian kerrassaan kokonaan - lentokenttää varten napattiin vielä pala Ruskostakin. Näillä alueilla oli ollut keskiajalta saakka kymmenittäin kyliä, yksinäistaloja ja kartanoita, joiden vaiheet on nyt koottu yksiin kansiin. Pois ovat rajautuneet vain Turkuun kuuluvat saaret ja Turun pohjoiseen kurkottava "häntä", entinen Paattinen.

Kylien kohtalo käsittää koko kirjon täysin tai lähes täysin kadonneista (Kairinen) vielä kylämäillään viljelystensä keskellä koskemattomina kohoaviin (Kurala, Halinen). Näiden väliin jää suuri joukko kyliä tai taloja, joista usein on säästynyt rakennus tai pari ne nielaisseiden asuma-alueiden kätköissä, ja jotka ovat antaneet nimensä kaupunginosille, lähiöille ja kaduille. Lähimpänä omaa kotiani löytyvät esim. Räntämäen alueelta ehjänä säilynyt Hamaron kylän Vähätalon pihapiiri ja Niuskalan yksinäistilasta jäljelle jäänyt kivinavetta.

Turku-harrastajalle tämä museokeskuksen tutkijoiden vuosikymmenen aikana keräämä tietopaketti satoine vanhoine valokuvineen on oikea aarreaitta. Kirjan avulla voi bongata Turun alueen säilynyttä vanhaa rakennuskantaa joko mukavasti kotona Googlen kartan ja katunäkymien avulla, tai kesemmällä ulkona reippaillen. 

Faktoja riittää ammennettavaksi niin paljon että tähän vain hupaisa trivia loppukevennykseksi. 1800-luvun lopulla Pisu ja Kakkarainen koettiin niin säädyttömiksi että ne nimettiin uudelleen: edellisestä tuli Peltola ja jälkimmäisestä Koivula. Kansanetymologia on selittänyt vanhat nimet Ruotsin kuninkaan pysähdyksillä tarpeilleen. Pisu-Peltolan kantatila on jäänyt sittemmin keskelle Peltolan siirtolapuutarhaa.

Kirjan esittely Turun museokeskuksen sivuilla.

Yle Uutisten verkkouutinen ja video, haastateltavina kirjaa tekemässä olleet Sanna Kupila ja Elina Saloranta.