Matkaan lähdettiin Siljan terminaalista tiistai-iltana klo 18. Jo ennen sitä päästiin helikopterikannelle katselemaan maisemia Turun satamassa.
Kanteen oli maalattu laivan nimi ja Kansainvälinen merenkulkujärjestön IMO-numero.
Kun näinkin varhain lähdettiin (buffetateriakin aloitettiin jo puoli tuntia ennen laivan lähtöä), ehti hytin ikkunasta hyvin katsella Turun saaristoa...
tai kannelta vastaan tulevaa meriliikennettä.
Reitti vei ensin Ahvenanmaalle Långnäsiin, koska taxfree. On siellä ehkä ennenkin käyty, mutta yön pimeydessä, joten aivan uusi tuttavuus oli tämä satama.
Tallinnaan tultiin klo 10 seuraavana aamuna. Satamassa odotti tämäkin korona näky: kaksi risteilemisensä keskeyttänyttä saksalaisvarustamon risteilijää.
Kaupungista on tullut postailtua niin paljon ettei siitä sen enempää. Ainoaksi museokäynniksi jäi uusittu näyttely merimuseo Paksun Margaretan tornissa (siitä enemmän toiste).
Geokätköillessä ehdittiin kiertää niin vanhakaupunki kuin Toompeakin.
Satamaan palaillessa tuli mieleeni aloittaa aiemmin ideoimani Pinterest-albumi neuvostoaikaisista viemärinkansista (tosin epäilen että sellainenkin jo maailmasta löytyy).
Tallinnan sataman matkustajaliikenne on koko lailla vilkkaampaa kuin Turussa, laivoja tulee ja menee helsingistä väjän väliä. Tässä tulee Eckerö Linen Finlandia.
Ja niin jäi Tallinna taakse.
Vuodesta 2007 olen tullut joka vuosi meritse Tallinnaan, usein vain jatkaakseni matkaa kauemmas, ja kaikkiaan laskeskelin tämän olleen tänä aikana 17. Baltian matka.
Risteilyt Turusta Tallinnaan jatkuvat tammikuun 2021 alkuun saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti