Paikan kuvatuin muodostelma ovat nämä betonisten perustusten vaikuttavat rivit, jota itselleni leikillisesti toivat mieleen kerrassaan Carnacin menhirit.
Betonia näyttää säästetyn jatkamalla sitä kivenmurikoilla.
Tehtaan olemassaolon ajoilta ei juuri kuvia ole. Tunnetuin on tämä Turun museokeskuksen kokoelmissa oleva, Viktor H. Auerin 1912 ottama talvinen kuva.
Kuvan tiedot kohteesta kannattaa siteerata kokonaisuudessaan:
Armeijan rahastonhoitaja ja kihlakunnankirjuri Fredrik Wilhelm Forsgren perusti tehtaan omistamansa Hiiden (Hiisin) eli Kärsämäen kartanon maille 1780-luvulla. Johan Walfrid Marjalin siirsi tehtaan hevoskiertoisista ranoista höyryvoimaan. Hän muutti 1870-luvun puolivälissä tehtaan yhtiömuotoiseksi nimellä Kärsämäki Ångtegelslageri. Marjalinin kaudelta ovat myös useimmat Turun seudun rakennukset, joissa Kärsämäen tiilitehtaan tuotteita on lehtitietojen mukaan käytetty. Näitä ovat mm. Turun Kauppahalli, Mikaelin kirkko (muut kuin Ruotsista tilatut julkisivutiilet), Turun vanha kaupunginkirjasto sekä Turun kauppatorin länsinurkassa edelleen oleva jugend-tyylinen Uuden Auran talo. Omistajanaan Juho Piipanoja tehdas lopetti toimintansa 1930.Toisaalla mainitaan tehtaan ensimmäisten tiilien käyttökohteeksi Maarian pappila, jota tuolloin 1700-luvun lopussa rakennettiin. Tiiliä voitiin valmistaa vain kesäisin, jolloin tehtaalle kertyi siirtotyöläisten, tai kuten tuolloin sanottiin, kulkumiesten (joihin tosin kuului naisia ja lapsiakin) levoton joukko, joka vapaa-aikanaan joutui selkkauksiin paikkakunnan nuorten miesten kanssa.
Kärsämäen tiilitehdas Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti