Päälinnaa ja sen konventtia ympäröi ensimmäinen esilinna. Korkein torni oli ensimmäinen kivestä rakennettu osa ja tunnettiin täälläkin nimellä Pitkä Hermanni.
Ensimmäisen ja toisen esilinnan välinen vallihauta.
Toinen esilinna, joka sijaitsi nykyisen toisena Kirsikkamäkenä (Kirsimägi II) sijaitsevalla mäellä.
Kolmas esilinna (Kirsimägi I) rajautui jo kaupunginmuuriin.
Mutta linnamäellä ei paljon enää jäljellä ole, kaupunginmuuristakin vain palanen.
Mäet on tasoitettu puistoksi ja yhdistetty maapenkoin. Kolmannen esilinnan paikalla sijaitsee Viljandin perinnemusiikkiaitta näyttelyineen ja kahviloineen.
Esilinnoista on jäljellä muutamia muurinjäänteitä.
Päälinna ja ensimmäinen esilinna sijaitsevat Kaivomäellä (Kaevumägi). Sinne vievä portti on jossain määrin säilynyt, restauroituna.
Portin sisäpuolella esitellään alkuperäistä linnaa...
pohjapiirroksin...
ja havainnepiirroksin.
Portti päälinnasta käsin.
Suurin säilynyt jäänne on konventtirakennuksen länsiseinä. Se on pitkään muodostanut taustan kesäisille näytelmä- ja musiikkiesityksille.
Kattamisen arvoiseksi on katsottu tämä fiktiivisen virolaishahmon mukaan nimetty "Villun kellari".
Eteläreunalla on myös tämä danskerin eli käymälätornin jäänne, kuvissa oikealla.
Viljandin museon pienoismallissa se on tummanpunaisena tiilirakenteena. Tältäkin osin paikka tuo mieleen Preussin ritarikuntalinnan, kuten Marienwerderin/Kwidzynin ja tietysti itsensä Marienburgin/Malborkin.
Linnamäeltä aukeaa komea näkymä Viljandinjärvelle ja myös syy siihen miksi näin pramea linna (joka saksaksi tunnetaan nimellä Fellin) tänne rakennettiin. Fellinin kautta kulki paitsi pohjoiseen Tallinnaan vievä maantie, myös siihen nähden poikittainen vesireitti mereltä Pärnusta Tarttoon ja aina Pihkovaan asti.
Linna tuhoutui Liivinmaan sodissa 1500-luvulla ja Ruotsin ja Puolan kamppailussa seuraavan vuosisadan alkupuolella. Kivet ja tiilet kierrätettiin muihin rakennushankkeisiin, mutta vaikuttavan syvät vallihaudat ovat edelleen jäljellä.
Muutakin nähtävää linnan alueella on, kuten tämä alunperin toisaalle Viljandimaassa rakennettu mutta tänne siirretty riippusilta...
laululava jossa rakennettiin lavasteita seuraavaan esitykseen...
sekä kartano, jonka maat ovat kuuluneet aikoinaan mm. Jacob "Laiska-Jaakko" de la Gardielle sekä Ungern-Sternbergin suvulle. Nykyinen päärakennus vuodelta 1880 näytti kaipaavan remonttia.
Osansa rakennuksella vaikutti olleen myös Viron vapaustaistelussa.
Puistossa oli myös muistomerkit Viljandimaassa syntyneelle kenraali Laidonerille, juhlavuonna Viron värit kaulaliinana saanut...
neuvostomiehityksen aikana vankileirien saaristoon karkotetuille virolaisille...
mutta myös musiikille jolla puistossa on nykyisin huomattava rooli, tässä hiiukannel eli jouhikko.
Viljandin museosta sai ostaa linnan vaiheista kaksikielisen esityksen...
josta kävi ilmi että linnassa oli myös yksi Liivinmaan suurimpia varuskuntia sekä munkki- että maallikkoveljinä. Linnan komentajan eli komtuurin asemasta noustiin usein suoraan Liivinmaan maamestariksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti