Näyttely alkoi alueen eläinkuntaa esittelevällä osiolla.
Hauella on virolaisella kansanperinteessä huomattava rooli "vesisutena". Tämä 122-senttinen ja 15-kiloinen vonkale pyydettiin Viljandinjärvsestä 1999 ja se on suurin harrastajan saama hauki (ammattikalastajilla lienee oma sarjansa.)
Eläimiä seurasi ihmisen esihistoria, löytöjä, hauskoja piirustuksia ja rekonstruktioita.
Rautakautinen linnavuori...
ja sen puolustaja.
Keskiajan osuudessa...
huomattava rooli oli Viljandin ritarikuntalinnalla josta huomenna lisää.
Esineistö oli paljolti maalöytöjä, kuten meilläkin vastaavalta ajalta.
Keskajan huone kattoi uuden ajan alun Ruotsin ajan loppuun saakka. 1700- ja 1800-luvuilla elettiin osana Venäjän imperiumia.
Muun Etelä-Viron tavoin viljandi kuului Liivinmaan kuvernementtiin yhdessä Väinäjoen pohjoispuolisen Latvian kanssa. Pohjois-Viro muodosti Viron kuvernementin.
Kansankulttuuria edusti virolaisen riihituvan rekonstruktio. kansatieteilijät voivat tulkintani lytätä, mutta minulle jäi käsitys että talonpojat asuivat riihessä (rehetuba).
Viljandimaan kansanpukuja.
1800-luvun sälää...
ja yläkerrassa vielä lisää, 1900-luvun alkuun asti. Kansallinen herääminen, jännitteet toisaalta saksankielisten kanssa, toisaalta Venäjään päin.
Itsenäistyminen ja ensimmäinen tasavalta.
Toinen maailmansota.
Neuvostovuodet oli kuitattu filmeillä sekä pienoismalleilla neuvostomaataloudesta tai ainakin siitä miltä sen olisi kuulunut näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti