Maailmanperintökohteen statuksen se aai pohjoismaisena puutalokaupunkina.
Kivet suojasivat talojen kulmia vaunujen rattailta, ja nyt tietysti autoilta.
Vanhat kaksikerroksiset rakennukset ovat harvinaisempi, sellainen oikealla.
Kitukränn on kaupungin kapein katu, tarkalleen ottaen minkä levyinen se on, oli tulkinnanvaraista.
Vanhan Rauman alueella on toki uudempaakin arkkitehtuuria tässä funkista.
Kaupunkiserakunnan käytössä ollut Pyhän kolminaisuuden kirkko paloi 1640. Raumalaisten kirkoksi jäi sen jälkeen fransiskaanien Pyhän ristin kirkko.
Hautausmaana kirkon seutu toimi kuitenkin vielä pitkään.
Rauman kanalin varren vanhassa koulutalossa...
ovat aikoinaan olleet evakossa Turun katedraalikoulu ja triaalikoulu.
Rauman kanali on joskus ollut merenlahti ja vesi korkeammalla, nyt se on enää puro.
Heti kiven nähdessään arvaa että siihen liittyy jokin perimätieto. Fransiskaanimunkit ovat siltä kalaa onkineet, tiemmä.
Raunioituneen Pyhän kolminaisuuden kirkon kiviä on tiettävästi käytetty Pyhän ristin kirkon kellotornin rakentamiseen.
Näkymä päälaivasta kohti alttaria.
Kirkko on kuuluisa fransiskaanien aikaisista maalauksistaan kuoriholvissa, 1800-luvun tyylisesti restauroituna "selitysteksteineen".
Kiintoisa oli oppaan kertomus siitä miten Pyhä Birgitta oli pyhiinvaellusmatkallaan Jerusalemissa nähnyt näyn Jeesus-lapsesta heinillä makaamassa. Tämän jälkeen Pohjoismaissa oli tavallista esittää tämä, ei enää seimessä, vaan lattialla.
Muita keskiajan taideaarteita kirkossa ovat alttariraulu...
ja Pyhä Anna itse kolmantena -veistos.
Ulkona on vielä muistopatsas fransiskaaniveljille.
1 kommentti:
Menikö matkaajalla Raumanjoki ja kanali sekaisin? Tarkkuutta :) Toisaalta en kyllä merimuseossa huomannut Kustaa Vaasan kuoleman jälkeistä toimintaa.
Lähetä kommentti