Sisääntuloaulassa on pala hansakoggin kylkeä, löytö Pärnujoen pohjasta vuodelta 1990.
Aulan lattian alla on vanhemman rakennuksen jänteitä.
Museo lupaa 11000 vuotta historiaa, joten liikkeelle lähdetään kivikaudesta. Huoneessa keskeisen sijan on saanut karhu, ehkäpä toteemieläimenä.
Viron vanhin asuinpaikka, Pulli, sijaitsee vain 5 km päässä Pärnusta. Ennallistus toi mieleen Turun linnan vanhan perusnäyttelyn kivikausivitriinin, täällä vain puuhissaan askaroi naisen sijasta mies.
Museon ylpeys on tämä Itämeren alueen vanhin ihmishahmoinen artefakti, ajoitettu vuoden 6200 eKr. tienoille.
Kampa- ja nuorakeramiikka yhdistää Turun ja Pärnun seutuja.
Kivikaudesta hypättiin suoraan keskiaikaan. Pärnujoen takana sijainneen ns. Vanhan Pärnun linnoituksen pienoismallin ympärillä oli arkeologisia löytöjä, jälleen varsin samantyyppisiä kuin meiltä.
Kauppatavaraa ja -reittejä.
Pärnusta kertovan elokuvan kautta siirryttiin barokin ajasta kertovaan osuuteen.
Huonetta halllitsi kaupunkia 1600-luvulla kuvaava pienoismalli. Bastionilinnoitteet rakennettiin tuolloin, ruotsalaiskaudella.
1800-luvun kylpyläelämä (pukukoppeineen) ja Viron ensimmäisen tasavallan kausi oli seuraava kokonaisuus.
Viron vapaussodan muistomerkin jäänteet. Neuvostomiehityksen aikana ne tuhottiin niin täällä kuin kaikkialla muuallakin Virossa ja korvattiin miehittäjien muistomerkeillä "Viron vapauttamisesta" - tausta jonka jokaisen toivoisi muistavan vaikkapa muutaman vuoden takaisen pronsisoturijupakan yhteydessä.
Neuvostovallan viimeiset vuodet: punalippuja...
ja olohuoneen kodikkuutta.
Museon kolmannessa kerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden tila. Siellä oli nyt valokuvia Pärnusta ennen ensimmäistä maailmansotaa, osa suurina 3D-kuvina joiden katseluun annettiin lasit mukaan.
Näyttelytilassa pyöri myös sadan vuoden takainen elokuvahupailu, jossa pärnulaisherrat lähtevät karhujahtiin, runsailla alkoholimäärillä itseään rohkaistuaan. Vaatteet riekaleinahan sieltä takaisin tullaan.
Museon yhteydessä on myös pieni kahvila, josta sai keittolounasta. Ulkona sisäänkäyntiä vastapäätä on tällainen vastikään (vuoden 2015 tammikuussa) pystytetty muistomerkki.
Se on omistettu Gustav Fabergélle, joka syntyi Pärnussa 1814.
Gustav perusti 1842 nimeään kantavan kultasepänliikkeen Pietariin...
...mutta pöydällä olevat piirustukset liittyvät pikemminkin hänen poikaansa Peter Carl Fabergéhen, joka loi liikkeen maailmanmaineen keisarillisilla pääsiäismunilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti