maanantai 18. huhtikuuta 2016

Sotaretki Jäämeren rannalle


Petsamon alueen vaihtamisesta Karjalan kannakselta Venäjälle luovutettuun Siestarjoen asetehtaan alueeseen sovittiin jo 1864. Autonomian aikana asiaa ei kuitenkaan pantu toimeen, mutta myös neuvostohallitus vahvisti alueen siirron punaisen Suomen hallituksen kanssa. Maailmansodan ja vallankumouksen kurimuksessa ei valkoinen Suomi jäänyt odottelemaan, vaan lähetti parikin retkikuntaa Petsamoa "perimään" kuten sanonta kuului.

Ensimmäistä näistä keväällä 1918 johti turkulainen lintutieteilijä ja itsenäisyysaktivisti Thorsten Renvall. Petsamon valtausta varten perustettiin osasto nimeltä Lapin Jääkärit, jonka riveihin liittyivät myös taiteilijat Eero Nelimarkka ja Jalmari Ruokokoski, näistä jälkimmäinen suunnitteli myös joukko-osaston yllä näkyvän lipun. Se esiintyy myös tässä matkustajakoti Schroderuksen edessä otetussa kovassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamon_retket
Kuva: Wikipedia
Retkikunnan vaiheet on kerrottu usealla taholla, mm. täällä. Lapin jääkäreiden ylittäessä rajan hanke oli saanut maailmanpoliittiset mittasuhteet. Britannia pelkäsi Petsamon joutuvan valkoisten kanssa liitossa olevan Saksan sukellusvenetukikohdaksi, joten retkikunta sai vastaansa Pohjois-Venäjälle lähetetyn länsiliittoutuneiden interventioarmeijan. Ensimmäinen kahakka brittien kanssa päättyi jääkäreiden voittoon, mutta 12. toukokuuta käydyssä taistelussa kävi selväksi että vastassa oli liian suuri ylivoima eikä osaston auttanut kuin palata Suomeen. Apua britit olivat saaneet  mm. HMS Cochranen matruuseista. Samainen risteilijä oli pari vuotta aiemmin osallistunut maailmansodan suurimpaan meritaisteluun Pohjanmerellä.

Mikään täydellinen tappio ei taistelu ollut, Lapin jääkärit vetäytyivät hyvässä järjestyksessä, eikä Ruokokosken lippukaan päätynyt koristamaan Royal Navyn sotasaaliskokoelmia. Renvall toi lipun mukanaan Turkuun ja lahjoitti sen kaupungin historialliselle museolle, jonka vapaussodan muistojen huoneessa se oli esillä 1920-luvulla. Tätä nykyä lippu kuuluu Turun museokeskuksen kokoelmaan.

Kun Hugo Prattin luoma Corto Maltese nyt on saanut jatkoa uusien tekijöiden myötä, tulee mieleen miten hyvin brittiläisen imperiumin liepeillä usein liikkunut maltalainen merimies olisi kotonaan myös Jäämeren rannalla, rintaman molemmin puolin. Suuria unelmoiva ornitologi, intomieliset taiteilijat, Petsamon luostarin munkit, koltat ja matruusit olisivat omiaan Corton maailmaan. Ja millaisia keskusteluja käytäisiinkään matkustajakoti Schroderuksen tupakansavun täyttämässä salissa!

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...