Vuodesta 2012 alkaen otettiin myös kokonaan toinen näkökulma, kun Valérie Mangin ja Thierry Démarez alkoivat piirtää sarjaa Alix Senator. Ajassa on hypätty eteenpäin vuoteen 12 eKr., vallassa on keisari Augustus, Alix on 50+ ikäinen senaattori (ja valkeatukkainen kuin USA:n veteraanipoliitikot!), Enak on kadonnut, ja toiminnan kärjessä on seuraava sukupolvi, Alixin poika Titus ja Enakin poika Khefren.
Apollo-kustannus on suomentanut sarjan ensimmäisen osan nimellä Verikotkat. Kotka surmaa triumviraattiin kuuluneen Lepiduksen, ja heti perään Augustuksen vävyn Agrippan (Pantheonin rakennuttaja, muuten). Mutta kotka on Jupiterin lintu ja keisarin suojelija, eli mistä on kysymys? Ei juonesta sen enempää, dekkarihan tämä on, mutta olisi kai pitänyt kerrata jokin vanha Alix muistaakseen oliko juonenkäänteet niissä näin simppeleitä. Tosin loppu viittaa siihen että eeppisempiä käänteitä on luvassa.
Kokonaisuuden kannalta on olennaisinta että piirrosjälki on päivitetty tälle vuosisadalla, sillä let's face it, kyllähän se Martinin ja koulukuntansa taide oli aika kuivakkaa: jäykkää piirtämistä, pieniä ruutuja ja paljon tekstiä. Senaattori Alixin Rooma on lähempänä Milo Manaran piirtämää 1500 vuotta myöhempää Caravaggion Roomaa. Manaramaisiin rietasteluihin ei läheskään ylletä, mutta selvästi Rooman rappio on ehtinyt edetä jo yhden sukupolven aikana: epämääräisissä juomingeissa Khefren ehtii jo loikoilemaan läpikuultavaan asuun pukeutuneen "tanssijattaren" viereen, ennen kuin Titus saa potkittua kaverinsa liikkeelle ja toiminnan pariin. Ei olisi poikien isien nuoruudessa vielä käynyt päinsä!
Sujuva ja hyvinpiirretty kokonaisuus, mutta jälkimaku vielä määrittelemätön. Todella pitäisi kai kaivaa ne vanhat (eli nuoret) Alixit taas esiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti