Mikä raha löytyi?

Turun Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talossa julkistetaan tänään klo 10 Jani Oravisjärven kirjoittama ja Turun museokeskuksen kustantama Opas Suomen rahalöytöihin. Tarve oppaalle on tullut kasvaneen metallinetsintäharrastuksen vuoksi: rahat ovat yksi suurimmista esineryhmistä, joita maan alta nousee, ja niiden identifiointi ja ajoitus alan foorumien keskeisiä keskustelun aiheita.

Nyt ne sitten ovat yksissä kansissa, Suomessa käytetyt (ja hukatut) rahat antiikin ajoista markka-ajan loppuun: dirhemit, puukirkkopenningit, brakteaatit, klippingit, fyrkat, dengat ja deneshkat, monista tutummista puhumattakaan. Kirjan alussa on käsitelty metallinetsintää koskevaa lainsäädäntöä, ja menettelyä löytöjen kanssa. Jokaisesta kolikkoryhmästä on määritelty ajoitus, kuuluuko se muinaismuistolain alaisiin ja Museoviraston lunastettaviin löytöihin, sekä sen yleisyys ja tieteellinen merkitys. Esitys ei etene täysin kronologisesta vaan hopearahat on esitelty ennen pienempiarvoisempia kuparirahoja.

Metallinetsijöiden lisäksi takakansi lupaa kirjan sopivan myös "museoissa kokoelmatyötä tekeville henkilöille" ja sellaisena sitä itsekin tervehdin tervetulleena. Niin hyvä kuin esim. Tuukka Talvion Suomen rahat onkin, se keskittyy lähinnä Suomessa lyötyihin rahoihin ohittaen suurimman osan Ruotsin ajan rahoista, ja niitähän melkoinen osa maalöydöistä on. Itselleni muistan tuodun ainakin 1800-luvun alun kuparikillinkejä, erittäin yleinen tyyppi kun ovat.

Lopuksi on tietysti syytä mainostaa että runsaassa kuvituksessa on mukana koko joukko Turun linnan raha- ja mitalikabinetin kokoelmaan kuuluvia rahoja, jotka tätä nykyä löytää Finnasta.