Lehden kahdesta varsinaisesta artikkelista kumpikin tarjosi minulle aivan uutta tietoa. Ensimmäisen kirjoittaja oli Björn Forsén, ja jos olisin Fossan pidempiaikainen lukija, olisin jo tiennyt Suomen Ateenan-instituutin jo useita vuosia Arakhamitaissa järjestetyistä kaivauksista (jotka edelleen jatkuvat). Niissä on paljastunut Artemis Lykoatiksen pyhäkkö, joka tunnettiin ennen tätä vain Pausaniaan teoksesta Kreikan kuvaus, sen Arkadiaa kuvaavasta osiosta.
Kannessa kuvattu rahakätkö on osa löydöistä, jotka muutoin kertovat sisäpihan ympärille ryhmittyneiden huoneiden käytöstä ateriointiin, ehkä yöpymiseenkin. Itselleni jäi epäselväksi, miten tämä ateriointi liittyi kulttipaikkaan, mutta eikös antiikin aikana olleet jo tapana yhteiset uskonnolliset ateriat, eräänlaiset ehtoollisen edeltäjät?
Simo Örmän artikkeli kertoi 100 vuotta sitten kuolleesta Wolfgang Helbigistä, jonka maine on aiheetta mustattu syytöksillä väärennöksistä. Yhdeksi sellaisista on epäiltu Praenesten solkea, ja nyt on myönnettävä etten ennen tätä ollut kuullut koko antikviteetista sen enempää kuin itse Helbigistäkään. Helbigiä on myös syytetty antikviteettien kaupittelusta, mutta kuten Örmä toteaa, ennen nykyisiä muinaismuistolakeja tämä oli aivan tavallosta toimintaa oppineiden ja keräilijöiden kesken, maan tapa niin sanoakseni, eikä Suomesaskaan tuntematon.
Lopuksi on vielä Eeva-Maria Viitasen arvostelu Jani Oravisjärven kirjasta Rahan synty, mutta kirjahan oli jo ennestään tuttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti