torstai 7. tammikuuta 2016

Jalkaväkitaisteluja Itä-Preussin rajalla

Ensimmäisen maailmansodan itärintama on jäänyt Ospreyn tuotannossa todella vähälle. Itärintama käsiteltiin tosin Essential Histories -sarjan ensimmäistä maailmansotaa käsittelevän 4-osaisen minisarjan yhtenä osana, Venäjän armeija on saanut oman julkaisun Men-at-Arms -sarjassa ja ilmailukirjojen puolella maailmansodan venäläisässille on omistettu oma kirjasensa. Mutta esim. Campaign -sarjassa ei ole ainuttakaan kirjasta (ei edes Tannenbergistä), ei tosin Italian tai Balkaninkaan rintamilta. "Yleisessä militariasarjassa" on tosin ilmestynyt Prit Buttarin kirja vuoden 1914 taisteluista, ja ilahduttavaa kyllä häneltä on tulossa myös seuraavia sotavuosia käsitteleviä julkaisuja, mutta niistä myöhemmin.

Täydennystä tuli viime vuonna uudessa Combat-sarjassa, jota Osprey on julkaissut vasta pari vuotta. Kirjasten formatti on selkeä: ensin esitellään sotilaat (tavallisimmin jalkaväkimosurit) rintaman molemmin puolin, sodan taustat ja pääsisältöään kolme taistelua, joissa kummankin osapuolen taktiikan vahvuudet ja heikkoudet pääsevät esille. Lähinnä siis jalkaväen tasolle viety versio Duel-sarjasta, jossa vastakkain ovat maa-, meri- ja ilmasotakoneet, ymmärrettävistä syistä lähinnä 1900-luvulla joskin laivojen osalta on päästy vanhempiinkin aikoihin.

Robert Forczykin German Infantryman versus Russian Infatryman 1914-15 käsittelee kahden keisarillisen armeijan yhteenottoja sodan alussa, vastakkain ovat siis saksalainen ja venäläinen jalkaväensotilas. Taisteluina esitellään Gumbinnen 20.8.1914, Göritten 7.11.1914 ja Mahartse 16.2.1915. Nimet eivät taida enää monellekaan mitään sanoa. Kaksi ensimmäistä ovat nykyisen Kalinigradin alueella ja saaneet venäläiset nimet, kolmas nykyisessä Puolassa. 1914 kyseessä olivat Saksan ja Venäjän alueet. Taisteluja kuvaavat kartat innostivat hakemaan taistelupaikat googlekartoilla ja ajelemaan samoja teitä milloin vain googleautokin niille on ehtinyt.

Kaikissa taisteluissa on mukana venäläinen 27. divisioona, jonka vaiheista vuonna 2012 englanniksi ilmestynyt julkaisu lienee ollut yksi Forczykin tärkeimmistä lähteistä. Tämä rauhanajan divisoona pystyi sodan ensimmäisenä talvena lyömään vihollisensa niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessä, mutta lopulta kohtalona oli jääminen motttin ja antautuminen Masurian järvien talvitaistelussa, jossa Mahartsen läpimurtoyritys muodosti osansa.

Plussaa lähinnä aiheesta, muutoin Combat-sarjasta jää maku vanhan toistamisesta. Toisen maailmansodan mosurit on käsitelty jo moneen kertaan mm. Warrior-sarjassa, taisteluista puhumattakaan, joten lisäarvo niiden osalta on varsin marginaalista.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...