keskiviikko 16. syyskuuta 2015

D-Day: Pointe-du-Hoc

Omaharannan länsipuolella on Pointe-du-Hocin niemi, jolla liittoutuneiden tiedustelu kertoi olevan 1260. rannikkopatteriston 2. patteri. Tehtävä annettiin kolmelle 2. Sissipataljoonan (Rangers) komppanialle (loput pataljoonan komppanioista nousivat maihin Omaha-rannalle ja niiden rynnäköintiä maihin kuvaa elokuvan Pelastakaa sotamies Ryan alku)

Maihinnousupaikoiksi pyrittiin valikoimaan niin loivat rannat kuin mahdollista, mutta täällä se ei ollut mahdollista. Rangereiden piti nousta ylös liki kohtisuoraa kallioseinämää, apuna oli mm. Lontoon palolaitoksen tikasautojen tikkaita, ja raketteja joilla ammuttiin köysiä ylös kielekkeille.



Ylhäällä oleva tasanne on säilytetty sellaisenaan kranaattikuoppineen kaikkineen.



Niemenkärjessä on taistelun muistoksi pystytetty muistomerkki.



 Sen alla olevaan tulenjohtobunkkeriin pääsee sisään.



Sisällä ei ole juurikaan mitään...


paitsi muistotaulu kaatuneille amerikkalaississeille...


ja näkymä merelle.


Alue on varsin suuri ja joka puolella on betonia: avonaisia tykistöasemia...


umpinaisia tykistöasemia (sellaiset oli ehditty valaa neljälle tykille)...



ja ylipäätään kaikenlaisia bunkkereita joita koluta.



Rangereiden vallattua suurin tappioin niemen kävi ilmi etteivät tykit olleet asemissaan, vaan  varastoituna vähän matkan päässä. Patterin aseistukseen piti kuulua 6 kpl 155 mm tykkejä. Yhden sellaisen putki on muistona alueella.



Elokuva The Longest Day (Atlantin valli murtuu, 1962) kuvattiin Pointe-du-Hocin rynnäkön osalta aidolla tapahtumapaikalla:



Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...