Yle Areena esitti kesän aikana kaikki kuusi kautta ja 71 jaksoa englantilaissarjasta Lovejoy, kaikki putkeen, päivä toisensa perästä aina klo 9 aamulla. Jaksot ovat vielä syksyn ajan nähtävissä, ensimmäiset tosin vain parikymmentä päivää, jos joku aikoo katselumaratoniin ryhtyä.
Oma muistikuvani kasarisarjasta petti siinä mielessä että vain ensimmäinen kausi oli valmistunut 1980-luvulla (1986), muut vasta vuosina 1991-94. Jotkin sarjassa vilahtaneista esineistä muistin sen sijaan hyvin: Kakiemonin tiikeriveistos, maorien sotakeihäs, Mussolinin pystin irtimurtunut nenä... Sarjan sankarit ehtivät törmätä uskomattomaan kirjoon erilaista antiikkia - ja tunnistivat sen aina heti!
Lovejoy ja Tinker Dill pysyivät, mutta viidennen kauden alussa Ericin tilalle tuli Beth, ja Lady Felsham vaihtui Charlotte Cavendishiin. Ehkä joku puristi pahastui, mutta itseäni tuo ei mitenkään häirinnyt. Juonenkäänteet pyörivät sen paradoksin ympärillä että näinkin loistavan antiikkivainun omaava mies on ainaisessa rahapulassa, ja jaksosta toiseen hänen on taas taiottava jostain muutamia tuhansia puntia pinteestä selvitäkseen. Toki antiikkilöytöjä metsästetään usein silkkaa hyväntekeväisyyttä, jotta vanha ystävä selviäisi perintöveroistaan tms.
Tavallaan harmi että sarja jäi niinkin lyhyeksi, olkoonkin että tarinat toistivat aika lailla itseään. Jos sitä alettaisiin tehdä uudestaan, mikä olisi sapluuna? Nuori Lovejoy oppimassa ammatin saloja 1960-luvun lopun Englannissa? Vaiko Lovejoyn poika (luoja paratkoon) tekemässä löytöjä internetin kauppapaikoilla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti