"Marmorikaaren" takana (tai edessä, miten vain) on aukio, jolla siellä käydessämme oli käynnissä Bahrainin saudimiehityksen vastainen mielenosoitus.
Muistaako lie kukaan, mutta arabikevät ulottui 2011 myös tuohon Persianlahden pieneen saarivaltioon. Kansannoususta ja sen jälkeisistä tapahtumista on Wikipediassa pitkä artikkeli. Ja missäpä muualla kuin Lontoossa olisi oppositiolla (kuten aina historiassa) mahdollisuus osoittaa mieltään.
Aivan vieressä on yksi brittiläisen sananvapauden symboli, Hyde Parkin "puhujainkulma" eli Speakers' Corner. Olin kuullut siellä olevan puhujia olevan varsinkin sunnuntaisin, ja näin olikin. Sanomaa julistettiin niin kristitystä...
...kuin islamilaisesta vinkkelistä. En tiedä olisko uskonnollisuus vain poikkeus vai eivätkö poliittisemmat teemat enää innosta. Ehkä tämä jotakin ajastamme kertoo vaikka pieni otos olikin.
Toisaalla reittimme vei tämän veistoksen ohi. Se oli suosittua "kaksi henkilöä joiden väliin pääsee poseeraamaan" -mallia, tässä tapauksessa penkillä olivat toisen maailmansodan aikaiset vapaan maailman johtajat Roosevelt ja Churchill.
Vapaan maailman rintamalinja kulki silloin Englannin kanaalissa, ja sen ylitti joukkoineen tämä mies, Yhdysvaltain lähetystön edessä seisova liittoutuneiden ylipäällikkö Dwight D. Eisenhower.
Suuri maihinnousu ja sitä seurannut Luoteis-Euroopan sotaretki 1944-45 pelasti läntisen Euroopan, mutta jätti itäisen puoliskon neuvostohegemonian alle. Siellä, ja osin meilläkin, sananvapautta saatiin odottaa vielä puolen vuosisadan verran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti