Vuonna 1880 kolme muslimikauppiasta osti esineet paikallisilta asukkailta ja lähti kuljettamaan niitä Intiaan. Afganistanin alueella rosvot ryöstivät heidät, mutta lähistöllä ollut brittiupseeri joukko-osastoineen jäljitti rosvot ja palautti kullan takaisin kauppiaille. Nämä jatkoivat matkaansa Rawalpindiin myymään esineitä, jotka erilaisten ostojen ja lahjoitusten kautta päätyivät British Museumiin, useimmat jo 1800-luvulla. Kun aikakausikin on samanaikainen Arthur Conan Doylen kanssa, niin lisäämällä murha, kosto ja verenhimoinen alkuasukaspalvelija olisi koossa ollut klassinen Sherlock Holmes -tarina, nimeltään vaikkapa Adventure of the Golden Chariot.
Kun esineiden provenienssi oli noinkin epämääräinen, on niiden alkuperästä ollut epäilyksiä ja monia tulkintoja. Uudet tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin varmistaneet esineiden aitouden, ja mitä alkuperään tulee, tulkitaan kokonaisuuden olevan peräisin seudulla sijainneesta temppelistä, ja olevan suurimmaksi osaksi votiivilahjoja. Näin on laita erityisesti pienten kultalevyjen, joissa usein on ihmishahmo, joko persialaiseen tai meedialaisen vaateparteen pukeutuneena, ja zarathustralaisen kultin uhritoimituksiin liittyvä barsom kädessään. Ajoitukseltaan ne kuuluvat akhaimenidien hallitsijasuvun kauteen (550-330 eKr.), siis sen jota vastaan kreikkalaiset kävivät persialaissotansa ja jonka Aleksanteri Suuri lopulta kukisti.
Oxusjoen aarteen löytää British Museumin tietokannasta. Tältä se näyttää museon vitriinissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti