Tampereen terrakottasoturit

Museokeskus Vapriikin näyttely Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet on auki enää tämän viikonlopun, mistä mattimyöhäisille muistutuksena tämä postaus. Meidän perheemme kävi siellä toissa lauantaina Turun linnan ritariklubin mukana.

Esillä on Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangdin vuonna 1974 löytyneen terrakotta-armeijan sotilaita, mutta paljon muutakin, kuten näitä hulppeita pronssikelloja. Kiinassa ei kelloissa ollut kieliä kuten meillä vaan niitä paukuteltiin puukapulalla.

 Pienimmät esineet olivat jadea ja kultaa.

Aseita ja niiden osia, mm. varsijousen lukkomekanismi. Qin-dynastian aikoina (221-206 eKr.) Välimeren maissa elettiin jo täyttä rautakautta, mutta Kiinassa aseet vaikuttavat olleen vielä pronssia (bongasin näyttelystä vain pari rautaista lapionterää).

Pronssia olivat Kiinan varhaiset rahatkin, malliltaan mitä erilaisimpia kuten alla näkyy. Yksi keisarin uudistuksia oli ottaa käyttöön pyöreät kolikot joiden keskellä oli nelikulmainen aukko. Malli oli käytössä lähes nykypäiviin asti. Lännessä pyöreä kolikko oli kuitenkin ollut käytössä jo kolmisensataa vuotta. Vaikka kiinalaiset olivat monessa asiassa ensimmäisiä, eivät kuitenkaan kaikessa, vaan vaikutteet ovat kulkeneet myös lännestä itään.

Itse soturit ovat melkoisia jättejä, upseerit vielä isompia kuin muut sotilaat. Tässä kenraali...

...takanaan eri aselajien (jalkaväki, jousimiehet, sotavaunujen miehistö) sotilaita.

Patsaiden vartalot on koottu standardiosista, sen sijaan kasvot muotoiltiin yksilöllisesti, ilmeisesti heijastamaan valtakunnan laajuutta eri seutujen ja heimojen ominaispiirteillä. Kaikki olivat olleet värikkäiksi maalattuja. Patsaiden kokoamista havainnollistamaan olivat kiinalaiset tehneet sitä esittävän veistoksen (tämä on siis uusi, ei muinainen).

Erityisen upea oli toinen kahdesta vaunujen pienoismallista. Se oli kopio, sillä alkuperäisiä ei Kiinan ulkopuolelle lainata.

Myös täysimittainen hevonen oli esillä, kaikkine satulan ja suitsien yksityiskohtineen.

Muuta hoviväkeä: tallipoika, atleetti ja virkamies. Vasemmalla arkku, johon oli haudattu lintuja.

Virkamiehen kasvoista saa käsityksen asiasta, jota ei aina muisteta. Veistokset olivat osa keisarin hautarakennelmaa, joka ryöstettiin (veistosten käsissä olleet oikeat aseet vietiin) ja poltettiin pian valmistumisensa jälkeen. Katto romahti ja hautasi armeijan alleen murskaten sen. Veistokset on koottu konservaattoreiden vuosien työn tuloksena.

Armeijan tehtävä oli suojata keisaria tuonpuoleisessa valloitussodissa surmattujen vihollisten hengiltä. Samaa hengellistä suojaa tarjosivat myös kalkkikivihaarniskat, jota eivät olisi kestäneen pronssimiekankaan iskua.

Seuranneen Han-dynastian aikana (206 eKr. - 220 jKr.) keisareiden mukaansa saamat veistokset olivat jo huomattavasti pienempiä. Niiden puiset kädet ja silkkiset vaatteet ovat jo kauan sitten kadonneet.

Museokaupasta sai ostaa julkaisua, joka sisälsi British Museumin tutkijoilta käännettyjä artikkeleita sekä täydellisen esineluettelon kuvineen. Jos kuitenkin missaatte näyttelyn, hankkikaa se.

Vapriikin aulassa oli  vierailupäivänämme suorastaan länsieurooppalaiset jonot lippukassalle eli hyvin tämä on väkeä vetänyt, onnittelut vain tamperelaisille kollegoille. Monet bloggaritkin ovat näyttelyn nähneet, mm. Hietzu ja Mari.