maanantai 19. marraskuuta 2012

Ullakonraivausta Turun Apteekkimuseossa

Kullankimalteisten palatsien jälkeen taas museotyön pölyistä arkea. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo on yksi Turun museokeskuksen kohteista ja sijaitsee aivan kaupungin keskustasssa, kaupungintalon vieressä. 1700-luvulta oleva rakennus on ollut jo pitkään remontin tarpeessa, ja nyt käynnissä olevan katonkorjauksen vuoksi länsisiiven vintti oli tyhjennettävä. Kaikille vinteille kertyy vuosikymmenten varrella mitä merkillisintä roinaa, niin myös museoiden vinteille. Viime viikon maanantaina heittelimme sitä talkoina alas pihalle ja edelleen poisvietäväksi.


Oli siellä tosin museoesineitäkin joukossa, ne eroteltiin ja pakattiin huolellisesti kuljetettavaksi asianmukaisempiin säilytystiloihin.


Jälkimmäisestä kuvasta saa myös käsityksen Qwenselin talon sisäpihasta, joka 1700-luvun tyylisine kahviloineen on hämmästyttävä idylli keskellä Turkua. Kauempana näkyvä korjaustyö liittyy ongelmaan, joka nyttemmin on ratkaistu. Puiden oli annettu kasvaa aivan rakennusten viereen, jolloin ne olivat työntäneet peruskivetkin paikoiltaan. Puut on nyt kaadettu ja perustukset korjattavina.

Ajatus puista viehättävinä lisinä rakennusten ympärillä on suhteellisen uusi, 1900-luvun ilmiö. Katsokaapa joskus maalauksia tai valokuvia taloista sitä ennen: puita ei lähimaillakaan.

4 kommenttia:

hietzu kirjoitti...

Kivannäköisiä kurkistuksia. Nii-in, ennen on taidettu ajatella vähän "esteettistä silmää" pidemmälle kun ei ole istutettu puita ihan rakennusten viereen. Näin maalaisjärjelläkin ajateltuna tuntuu oudolta ettei sitä ole ymmärretty aikoinaan, puut kasvattavat ja levittävät kuitenkin melkoiset juuret. Ja samahan se on onko kyseessä puu tai pensas, jos liian lähelle istuttaa rappauttaa se varmasti puupintaa/rakennusta pidemmän päälle.

metsis kirjoitti...

Voi olla tuo "esteettinen silmä" tai sitten on yksinkertaisesti niin, että ennen 1900-lukua metsä oli Suomessa aina lähellä. Vasta kaupungistumisen myötä metsä lakkasi näkymästä ikkunasta, joten puita alkoi kaivata.

Kari Hintsala kirjoitti...

Itse olen ymmärtänyt sen niin, ettei polttopuita haettu kauempaa kuin tarpeen oli, vaan klapeiksi hakattiin ne ympäristön puut.

oscari kirjoitti...

Ei vaan ne juuret, vaan myöskin koko puu. Omassa kerrotalossamme on todettu liian lähelle istutettujen koivujen saaneen aikaan homekasvuston talon rapautun päätuseinän ulkopinnalla, joka on tietenkin maalattu lateksimaalilla. Tuo neljän kerroksen seinä on siis homehtunut, tai ainakin sen pintarakenne.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...