Touhusta löytyy perusteellisempi blogiteksti täältä, mutta lyhyesti kerrottakoon tässä, että järjestelmä periytyy Napoleon III:n suurten kaupunkiuudistusten ajoilta ja sen suunnittelija on insinööri Eugène Belgrand. Toiminta perustuu siihen, että Pariisissa on kaksi vesijohtoverkostoa, toinen puhdistetulle juomavedelle ja toinen puhdistamattomalle. Jälkimmäistä juoksutetaan näistä n. 12000 aukosta nimeltään bouches de lavage. Jopa matoilla on merkityksensä, vaikken sitä ensin ymmärtänytkään. Niitä käytetään veden suunnan ohjailuun.
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Katujen pesua Pariisissa
Kun näkee pariisilaista kadunviertä juoksevan puron...
...tulee oitis mieleen, että nyt on vesijohto pettänyt jossain. Vaan kun näkymä toistuu aamusta toiseen, on sitä lähdettävä tutkimaan alkulähteille, jolloin löytyy tämmöinen näky:
Touhusta löytyy perusteellisempi blogiteksti täältä, mutta lyhyesti kerrottakoon tässä, että järjestelmä periytyy Napoleon III:n suurten kaupunkiuudistusten ajoilta ja sen suunnittelija on insinööri Eugène Belgrand. Toiminta perustuu siihen, että Pariisissa on kaksi vesijohtoverkostoa, toinen puhdistetulle juomavedelle ja toinen puhdistamattomalle. Jälkimmäistä juoksutetaan näistä n. 12000 aukosta nimeltään bouches de lavage. Jopa matoilla on merkityksensä, vaikken sitä ensin ymmärtänytkään. Niitä käytetään veden suunnan ohjailuun.
Touhusta löytyy perusteellisempi blogiteksti täältä, mutta lyhyesti kerrottakoon tässä, että järjestelmä periytyy Napoleon III:n suurten kaupunkiuudistusten ajoilta ja sen suunnittelija on insinööri Eugène Belgrand. Toiminta perustuu siihen, että Pariisissa on kaksi vesijohtoverkostoa, toinen puhdistetulle juomavedelle ja toinen puhdistamattomalle. Jälkimmäistä juoksutetaan näistä n. 12000 aukosta nimeltään bouches de lavage. Jopa matoilla on merkityksensä, vaikken sitä ensin ymmärtänytkään. Niitä käytetään veden suunnan ohjailuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Tämä on minusta vallan mainio keksintö ikäiksekseen. Ja toimii edelleen.
On mainio keksintö. Suomessakin on pariin otteeseen keskustelu tällaisista ns. kaksivesijärjestelmien rakentamisesta. Idea on, että vähemmän puhdistettua, juomavedeksi kelpaamatonta vettä käytettäisiin kaikkialla missä voi eli esim. WC:n huuhteluun. Nythän juomakelpoista vettä vedetään pytystä, käytetään auton pesuun, piha-alueiden kasteluun jne. Koska jälkikäteen tällaisten kaksivesijärjestelmien rakentaminen on kallista ja tässä maassa toistaiseksi riittää hyvänlaatuista (=suhteellisen halpaa puhdistaa) raakavettä, kaksivesijärjestlmiä on rakennettu lähinnä koemielessä aivan uusille asuinalueille, esim. Saloon Viitanummen kaupunginosaan. No, puhdistuskustannusten nousu korjaa tämän ”vian”.
Lähetä kommentti