Dwight D. Eisenhowerin mukaan bazooka oli yksi neljästä asiasta, jotka auttoivat voittamaan sodan, muut kolme olivat jeeppi, atomipommi ja C-47 Dakota -kuljetuskone. Se antoikin amerikkalaiselle jalkaväelle tehokkaan panssarintorjunta-aseen, joka saksalaisten blitzkriegin uhreiksi sodan alussa joutuneilta armeijoilta oli puuttunut.
Mutta mistä lempinimi oli peräisin? Aseen koeammunnoissa 1942 prikaatikenraali Gladeon M. Barnes singolla täräytettyään totesi sen "näyttävän ihan Bob Burnsin bazookalta". Bob Burns (1890-1956) oli amerikkalaisnen radiokoomikko, jonka show perustui hänen kotiosavaltionsa Arkansasin maalaishahmoihin ja näiden tarinoihin. Hän patentoi 1920 pasuunankaltaisen vetosoittimen, bazookan. 1940-luvun alkuun mennessä se oli tullut populaarikulttuurissa niin tunnetuksi, että tuli heti amerikkalaiskenraalin mieleen tämän yrittäessä orientoitua uuteen aseesseen.
1 kommentti:
Ei Eisenhower ihan väärässä ole tuossa väittämässään, että bazooka auttoi voittamaan sodan. Sodankäynnissä on pitkälti kysymys kuolemanpelosta ja sen voittamisesta. Ensimmäisten höökivaunujen ilmestyminen ensimmäisen maailmansodan taistelukentille nostatti jalkamiehissä suoranaista kauhua, kunnes joukot saivat kättä pidempää eli tässä tapauksessa panssarintorjuntakivääreitä. Tästä alkoi kilpajuoksu, joka on jatkunut näihin päiviin asti.
Panssareiden panssaroinnin lisääntyessä toisen maailmansodan kestäessä jalkaväki tarvitsi tehokkaamman panssarintorjunta-aseen, singon. Nämä panssarinyrkit, -kauhut, bazookat ja piatit tasoittivat puntit jälleen kerran.
Taisteluhelikopterit ovat uuden ajan höökivaunuja, jotka loivat kauhua jalkamiesten keskuudessa, kunnes puntit taas tasoittuivat lähi-ilmatorjuntaohjusten myötä.
Jalkaväen panssarintorjunnan mallintamisen tarve peleissä riippuu tietysti pelin mittakaavasta. Esim. Kaponieerissa esitellyssä IDF -pelissä jokaisella egyptiläisillä ja syyrialaisilla jalkaväkiryhmällä on vähintään RPG-7. Israelilaisilla on vastaavasti M72 LAW. Jordanialaisten aseistusta en muista, mutta eiköhän heillä ollut tuo läntinen sinko. Tässä pelissä mallintaminen on helppoa, koska pelin yksittäiset taistelut tapahtuvat suhteellisen lyhyen ajan sisällä ts. pst-singot eivät ehdi muuttua vuosien 1967 ja 1973 sotien välillä.
Toisin on Sands of war -pelissä, joka kattaa panssaritaisteluita toisesta maailmansodasta arabien ja israelilaisten sotien kautta aina Irakin ja Iranin ja Persianlahden sotaan 1991 saakka. Varhaisimmissa pelin skenaarioissa joukoilla lienee vielä panssarintorjuntakiväärit, kun uusimmissa viimeisimmät lawit ja rpg:t. Koska pelin mittakaava on suurempi kuin IDF:ssä ts. aseille ei ole omia tietokortteja, säännöissä luetellaan erilaiset modifikaattorit eri aikakausien panssarintorjunta-aseille. Laukaisun tulos katsotaan sitten taulukosta käyttäen tätä modifioitua arvoa. Emme ole pelanneet tätä peliä, mutta samoilla säännöillä ja mittakaavassa olevaa sisarpeliä Blood & thunder kylläkin, minkä perusteella voin todeta, että ratkaisu ei toimi käytännössä niin hyvin kuin äkkiseltään luulisi.
Lähetä kommentti