Miehet rautaa, laivat puuta ja kampaukset...

Ospreyn Duel-sarja esittelee erilaisten sotakoneiden yhteenottoja, joten on selvä että ne painottuvat uudempaan aikaan. "Sotakoneita" ovat kuitenkin myös laivat, joiden osalla ovatkin sarjan vanhimmat yhteenotot. Aikajanan venytti uuteen ennätykseen, vuoteen 1779, Mark Lardasin kirjoittama Bonhomme Richard vs Serapis, joka kuvaa Englannin itärannikolla Flamborough Headin edustalla Yhdysvaltain vapaussodan aikana käytyä meritaistelua. Amerikkalaisten Bonhomme Richard (nimi tuli Benjamin Franklinin käyttämästä salanimestä) joutui tykistötaistelussa alakynteen brittien HMS Serapista vastaan, mutta entraustaistelussa amerikkalaisten suurempi merijalkaväen osasto (Ranskan palveluksessa olleen irlantilaisrykmentin erillisosasto) valtasi Serapiksen ja itse asiassa amerikkalaisten alus upposi osumiinsa seuraavana päivänä.

Amerikkalaiskapteeni John Paul Jonesista taistelu teki kansallissankarin, tosin pian unohdetun, sillä sodan jälkeen hän sai hankkia elantonsa mm. Venäjän laivaston palveluksessa Mustallamerellä. Hän kuoli Pariisissa ja ruumis noudettiin USA:han vasta 1905 jolloin se asetettiin Annapolisin laivastoakatemian tiloihin komeassa sarkofagissa.

Brititkin katsoivat voittaneensa taistelun. Serapiksen tehtävänä oli nimittäin suojata Itämereltä tullutta kauppalaivojen saattuetta, joka pääsikin turvaan. Sen enempää kirjasta kuin Wikipediasta ei käy ilmi mistä päin Itämerta laivojen lasti oli peräisin - ehkä jopa Suomesta, joka koki suoranaisen nousukauden amerikkalaisten vapaustaistelun laajennuttua globaaliksi konfliktiksi ja brittilaivaston tarvitessa suuret määrät mäntypuuta ja tervaa.

Vuotta aikaisemmin oli kuitenkin käyty kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisempi meritaistelu, joka oikeastaan inspiroi kirjoittamaan tästä läpyskästä. 1778 ranskalainen Belle Poule päihitti brittiläisen HMS Arethusan ja saavutti niin suuren maineen että siitä tuli osa naisten kampausta:

Kuva: Wikimedia Commons

Oikeastaan tämä oli mielenkiintoisimmasta päästä näitä Duelleja, joissa yleensä on liikaa teknistä nippelitietoa humanistin makuun.