maanantai 27. elokuuta 2012

Keksintöjä keskiajalta

Joseph ja Frances Giesin Cathedral, Forge and Waterwheel: Technology and Invention in the Middle Ages ilmestyi 1994 ja on edelleen relevanttia luettavaa keskiaikaisesta sivilisaatiosta kiinnostuneelle, onhan teknologia sivilisaation peruskiviä jos mikä.

Kirjan lähtökohta on antiikin Roomassa, jonka tekniset saavutukset tai niiden jäännökset tekevät vaikutuksen vielä tänäkin päivänä. Viime kädessä Rooma oli kuitenkin orjayhteiskunta, jonka kaikki energia perustui ihmisten ja eläinten lihaksiin. Vesi- ja tuulivoimaa ei juuri mitenkään hyödynnetty, eipä kunnolla edes niitä eläimiä sillä länget tulivat käyttöön vasta varhaiskeskiajalla. Lisäksi antiikin maailmankuva perustui menneen kultakauden haikailuun, mikä esti näkemästä teknisen kehityksen merkitystä.

Keskiajan suurimpina keksintöinä pidetään ruutia, kompassia ja kirjapainotaitoa. Kaikki kolme olivat peräisin Kiinasta, mutta vasta keskiajan Euroopassa niistä kehittyneet sovellukset mullistivat maailman. Miksi näin, sen kehityksen Giesit kertovat tavalla, joka on paitsi hieno lukuelämys, myös monella tapaa eri teknologisia innovaatioita ja niiden merkitystä oivaltavasti selittävä. Tämä ei ole vähäinen saavutus. Masentavan usein teknologian historia latistuu "keksintöjen historiaksi", jossa pudotellaan vuosilukuja malliin "se-ja-se keksi hilavitkuttimen vuonna jotain", vailla minkäänlaista kontekstointia ja ilmiön merkityksen arviointia.

Keskiaika ei ollut teknistä taantumista, vaan vähittäisiä edistysaskeleita, jotka vuoden 1000 jälkeen kiihtyivät vauhtiin, joka loi pohjan eurooppalaiselle ekspansiolle yli valtamerten ja vaikkapa Leonardo da Vincin kaltaisille keksijöille, joiden saavutusten juuret olivat renessanssin halveksimassa "keskiajassa". Antiikki oli ollut eräällä tapaa luonnon (ja luonnonjumaluuksien) armoilla, mutta keskiajan loppuun mennessä eurooppalainen ihminen oli tottunut ajattelemaan luonnonvoimia käyttöön valjastettavina ilmiöinä, mille kristillinen usko antoi ideologisen oikeutuksen.

Keskeistä oli metallurgian ja sen mahdollistamien metallisten koneistojen yleistyminen, ja kuten tunnettua kellot olivat tässä keskeisessä asemassa. Myllynratas antoi mahdollisuuden hyödyntää virtaavan veden voimaa mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Tekstiilien valmistus oli ensimmäisiä "teollisuudenaloja" ja myös enteellisesti kaupungistuvan Euroopan ensimmäisten "luokkataistelujen" aiheena. Juuri sosiaalihistoriallinen kehitys on tässä täysin erottamaton teknisestä. Euroopan urbaani keskiluokka oli valmis ja halukas omaksumaan, soveltamaan ja hyödyntämään kaikkia innovaatioita. Myös antiikin aikana kehiteltiin kojeita ja laitteita (jopa höyryllä käyviä), mutta viime kädessä ne jäivät palatseihin hallitsijoiden huvitukseksi.

Äärimmäisen mielenkiintoinen kirja, josta voi ammentaa vielä moneenkin blogitekstiin.

1 kommentti:

Hurmioitunut kirjoitti...

Tuo on muuten totta ja ärsyttävää jos kirjassa vain paukutellaan peräjälkeen vuosilukuja ja nimiä. Tarvitsen ja pidän siitä että asiat sijoitetaan aikaan, paikkaan ja historialliseen kontekstiin. Ymmärrys on huomattavasti suurempi ja syvempi kuin pelkkien vuosilukujen ja keksijöiden tms. nimien opettelu.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...