Juhanan noustua kuninkaaksi tapetit palautuivat hänelle. Vuoden 1570 jälkeen Juhana luovutti ne herttua Kaarlelle, jonka inventaariossa ne mainitaan v. 1583. Sen jälkeen tapetit katoavat näkyvistä ja nykypäiviin niistä on säilynyt vain kaksi, molemmat Kungliga Husgerådskammarenin omistuksessa. Kauppaneuvos Fredrik von Rettigin rahoituksella Ingeborg Holck maalasi niistä 1900-luvun vaihteessa kangaskopiot, jotka nykyisin riippuvat Turun linnan juhlakerroksen Kuninkaansalissa.
Kuva on vihkosesta Kulturhistoriska bilder, utgifna på föranstaltande af bestyrelsen för Åbo stad historiska museum (1910) ja esittää tapeteista suurempaa. Se kuvaa Hiskiaa vastaanottamassa lähettiläitään Joahia, Eliakimia ja Sebnaa, jotka ovat palanneet neuvottelumatkalta assyrialaisen kenraalin Rab-Saken luokse. Yläreunan latinankielinen teksti kertoo Hiskian luottaneen Jumalaan ja totuuden perineen voiton valheesta. Kankaan loimi on villaa ja kude villaa ja silkkiä. Tapetit on kudottu Brysselissä, silloisissa Espanjan Alankomaissa, jossa kapinaan Espanjan kuningasta vastaan oli tuolloin aikaa enää muutama vuosi.
Alkuperäisten tapettien tarina Turun linnassa ei kuitenkaan päättynyt syksyyn 1563. Yli neljäsataa vuotta myöhemmin, vuonna 1993, tapetit palasivat linnaan kun Kungl. Husgerådskammaren lainasi ne näyttelyyn Kolme kuningasta Turun linnassa. Tuolloin saimme havaita että alkuperäisten värit olivat säilyneet huomattavasti paremmin kuin Rettigin kopioiden.
4 kommenttia:
Kiitos kiinnostavasta blogista.
Voitko kertoa, mistä johtuu, että suomessa käytetäään usein sanaa 'tapetti' näistä kuvakudoksista eli seinäkudoksista? Se on vaikuttanut minusta aina oudolta. Onko sanasta ollut keskustelua?
Renessanssin tutkijat taisivat kirjoittaa aikaisemmin ruotsiksi. Joissakin muissakin termeissä on outouksia, jotka särähtävät suomenkielisen korvaan ja voivat aiheuttaa ainakin alussa väärinkäsityksiä.
Tapetti tarkoittaa nykykielessä kiinteää päällystä seinässä, kun taas kuvakudokset voitiin kääriä rullalle ja viedä uuteen asuntoon oli se sitten beduiiinin teltta tai herttuan linna.
Vaikka seinäpaperit olivat alkujaan näiden kalliiden kuvakudosten korvikkeita, muisssa kielissä tehdään yleensä ero näiden kahden sanan välillä.
Juhana-herttuan inventaarioissa seinävaatteet ovat nimellä "täpener", "täpetter" ja "tappetzerij". Käsittääkseni suomi on seurannut ruotsia termin siirtymisessä seinävaatteesta seinäpaperiin.
Kiitos noista sanoista.
Löytyvät myös muodossa "täpätter" ja "täpen", mutta aikakauden oikeinkirjoituksen taso on sinulle varmasti tuttua? :-) Vuoden 1547 kalustoluettelossa löytyy myös 16 seinäverhoa (Wegghe Bånadh).
Lähteenä A.H. Snellmanin "Turunlinnan rakennushistorian aineksia" v. 1890.
Lähetä kommentti