Lippuheraldiikkaan on jo pitempään tehnyt mieli perehtyä. Aloitetaan Turun museokeskuksen kokoelmista ja julkaisuista. Ylläoleva piirros on 1906 painetusta vihkosesta Sivistyshistoriallisia kuvia, Turun kaupungin historiallisen museon johtokunnan toimesta julkaistut. Piirtäjästä ei ole tietoa, kuvan on painanut Lilius & Hertzberg.
Piirros kuvittaa K.K. Meinanderin artikkelia samaisesta lipusta ja kerrotaan kuvaavan lippua sellaisena kuin se alkuaan on ollut. Kokoelmissa olevan lippu on kirjoittajan mukaan "kellastunut ja rääsyinen", ja vilkaisu kokoelmatietokannan kuvaan kertoo asian olevan valitettavan totta.
 |
| Kuva: TMK |
Lippu on vuoden 1686 kuninkaallisella asetuksella vahvistettua mallia. Jokaisella jalkaväkirykmentillä oli kahdeksan lippua, kullakin komppanialla omansa. Ensimmäisen eli henkikomppanian lipun taustaväri oli valkoinen, keskellä oli valtakunnan vaakuna, ja tangonpuoleisessa yläkulmassa maakunnan vaakuna. Muiden komppanioiden lippujen tausta oli sama kuin maakunnan vaakunakilven taustaväri, keskellä oli ilman kilpeä oleva vaakunamerkki ympäröitynä sen värisellä laakeriseppeleellä että "se lipun väristä helposti erottui".
Muiden rykmenttien liput olivat seuraavanlaiset:
Turun läänin rykmentti: punaiset liput, joissa kullanvärinen leijona.
Pohjanmaan rykmentti: siniset liput, joissa kuusi valkoista kärppää.
Uudenmaan rykmentti: punaiset liput, joissa kaksi keihästä ristissä, niissä sinikeltainen lippu ja päällä kypärä
Viipurin rykmentti: punaiset liput, joissa kaksi raudalla suojattua toisiaan lyövää käsivartta.
Savon rykmentti: keltaiset liput, joissa jousipyssy ja suuria mustia tulenliekkejä.
Nykyään Varsinais-Suomen vaakunasta tuttu kuvio oli silloin vielä Uudenmaan rykmentin tunnuksena.
Katastrofaalisen suuren Pohjan sodan seurauksena alkuperäisistä M1686 lipuista on kirjoittajan mukaan henkikomppanian lippu ja 6 komppanialippua Pietarin tykistömuseossa. Rauhan tultua rykmentti sai uudet liput ja ilmeisesti tämä lippu on Fredrik I:n ajalta (1720-51). 1700-luvun puolivälin jälkeen lippujen kuvio alettiin ommella, ei maalata kuten siihen asti.
Muista poiketen Hämeen rykmentin liput eivät päätyneet Livrustkammareniin, vaan ne riippuivat maakunnan kirkkojen seinillä ennen päätymistään museoihin. Turun kaupungin historiallisen museon kokoelmiin lippu tuli vuonna 1902, jolloin Suomen omat joukko-osastot lakkautettiin ja Hämeen tarkk'ampujapataljoona lahjoitti "pienet sotahistorialliset kokoelmansa" Turkuun. Meinander mainitsee yhden komppanialipun olevan vielä Jämsän kirkossa, mahtoikohan se palaa vai pelastua kirkon palossa vuonna 1925?
Museokeskus Vapriikissa on joka tapauksessa Lammin kirkossa aikoinaan ollut Hämeen rykmentin lippu.
4 kommenttia:
Hei! Tietäisitkö yhtään mistä löytyisi Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin lippu 30-vuotisessa sodassa (tai ainakin sanallinen kuvaus siitä)?
”Ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaisia vanhimpien suomalaisten ratsulippueiden liput olivat. Kustaa II Aadolfin ajoista alkaen lippukäytännöissä pyrittiin järjestelmällisyyteen ja yhtenäisyyteen. Saman rykmentin komppanioilla oli lipuissa sama väri, mutta eri kuvio tai kirjoitus. Kolmikymmenvuotisen sodan ajalta tiedetään, että suomalaisella ratsuväellä oli vihreitä, punaisia ja sinikeltaisia lippuja. Rykmenttejä komentaneet everstit suunnittelivat joukkojensa liput. henkikomppanian lippu erottui muistavalkoisen värinsä takia. Heraldisesti valkoinen oli hopean vertauskuva.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana aikaisempien kuviollisten aiheiden tilalle tulivat vertauskuvalliset aiheet. Hyvä esimerkki on Åke Tottin ratsurykmentin lipuista säilynyt kuvasarja. Vaikka rykmentti oli värvätty, olivat miehet pääosin suomalaisia, todennäköisimmin uusmaalaisia. Lippujen teema oli johdettu sukunimestä Tott, joka saksalaisen korvissa kuulosti saksan sanalta Tod eli kuolema. Henkikomppanian lippu oli valkoinen ja muut pohjaltaan mustia. Komppanioiden liput erosivat siinä, mitä pääkallon silmäkuopista pursusi ulos, kuten tulenlieskoja, kukkia ja käärme. Lipun kääntöpuolella oli todennäköisesti kuninkaan monogrammi tai kolme kruunua ja latinankielinen kirjainlyhenne G.A.R.S., sanoista Gustavus Adolphus Rex Svecorum.
Vanhin Suomesta säilynyt standaari on Kansallismuseossa. Se on Viipurin läänin ratsurykmentin komppaniastandaari vuodelta 1665. Kuva-aiheena on avain, jonka yläpuolella on lyhenne C.R.S. (Carolus Rex Svecorum) ja alapuolella lause FORTUNA VIRTUTI COMES eli onni suosii rohkeaa.”
- Suomalainen sotilas hakkapeliitasta tarkk’ampujaan, s. 70.
Näyttää valitettavasti siis siltä ettemme tiedä millainen tuo lippu oli.
"Hyvä esimerkki on Åke Tottin ratsurykmentin lipuista säilynyt kuvasarja." Näistä näkee netissä ja kirjoissa mielikuvituksellisia tulkintoja. Mutta osaatko sanoa missä se alkuperäinen kuvasarja on, jossain arkistossa?
Kyseessä ei ole säilyneitä lippuja, vaan jonkun piirtämiä kuvia niistä?
Lähetä kommentti