lauantai 14. huhtikuuta 2012

Ensi kertaa Egyptiin

Lento Helsingistä Hurghadaan kesti viisi tuntia. Aikaa riitti tutkiskella lentoyhtiön tuolinselkämyslehdykästä mihin kauas sitä oltiinkaan menossa.


Ja siellähän se vihdoin häämötti, Punaisenmeren rannikko ja Pohjois-Afrikan karu autiomaamaisema.


Hurghada on virallisesti sotilaskenttä ja jotain hävittäjien suojaksi tehtyjä kumpuja siellä näkyikin. Kovin sotaisaa ei meininki kuitenkaan ollut.


Jo lentokoneessa oli puperrettu jotain, mutta maahan tultua käytiin vielä lounaalla Makadi Bayn lomakohteessa. Sinne palattiin vielä loppumatkasta.


Paikka on muiden rantakohteiden tavoin täydellinen turistighetto, jossa matkailija saa viettää lomansa kaukana Egyptin rosoisesta arjesta. Matka jatkui kuitenkin vartioidusta portista...


...kohti länttä.


Tie vei halki Itäisen autiomaan, joka suurimmalta osin osoittautui varsin vuoristoiseksi.




Läheltä nähtynä aavikon karuus on suorastaan musertavaa. Myöhemmin Kuninkaiden laaksossa tajusin että koko paikka oli pelkkää kiveä, siellä ei kasvanut ruohonkorttakaan. Oma kotiseutu alkoi vaikuttaa ihmeen rehevältä ja melkeinpä kaipasi jo kaikkialla rehottavia rikkaruohojakin.

Saavuimme Niilin laaksoon auringon jo laskettua, mutta silti "elämän ja kuoleman maan" rajan ylittäminen oli mieleenpainuva elämys. Pellot, talot ja palmumetsät alkavat melkein yhtäkkiä, raja on kuin veitsellä leikattu kuten Googlen ilmakuvastakin näkee.


Ei ihme, että muinaisten egyptiläisten maailma oli niin jyrkästi kahtia jakautunut. Mustaa elämän maata ympäröi kaikkialla punainen kuoleman maa. Niin pyramidit kuin Theban kalliohaudatkin rakennettiin aavikolle, kuolleiden maailmaan.

1 kommentti:

hietzu kirjoitti...

Näiden kuvien jälkeen tuli kyllä ahdistus. En varmaan koskaan kotiutuisi järvisuomalaisena tuollaiseen maisemaan. Keväinen vesisade ja loskasääkin tuntuvat nyt melko mukavilta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...