Vaan eihän se tietenkään Uljanov ollut, vaan Elefthérios Venizélos, tässä hieman värikkäämpänä näköisteoksena Madame Tussaudin vahakabinetissa Lontoossa.
Venizelos oli kreetalaissyntynyt poliitikko, joka teki pitkän uran Kreikan politiikassa. Suuria käännekohtia riitti: Kreetan vapautuminen turkkilaisvallasta ja yhdistyminen (enosis) Kreikkaan, Balkanin sodat sekä ensimmäinen maailmansota, jossa Venizelos johti ententemielistä ryhmittymää kuninkaan ollessa saksalaissukuisena keskusvaltoihin päin kallellaan. Kreikan uudempi historia ei minulle kauhean tuttua ole, mutta ilmeisesti Venizeloksen asema maan historiassa hipoo sitä, mikä Turkissa on Kemal Atatürkillä.
Kreetalla syntyi myös yksi Espanjan renessanssiajan kuuluisimpia taiteilijoita, Doménikos Theotokópoulos, tunnettu nimellä "Kreikkalainen" - El Greco. Tässä miehen pysti sävy sävyyn olevine puluineen.
Iraklionista tarttui museon ja venetsialaislinnakkeen lisäksi perin vähän kameralle. Kovin talviteloillaan oli mm. Fontana Morosini, vuonna 1628 valmistunut suihkulähde (sijaitsi muuten Venizelokselle omistetulla aukiolla)
Nykyään tuolla enosiksella muuten tarkoitetaan Kyproksen yhdistymistä Kreikkaan. Kun myöhemmin ajelimme ympäri Kyprosta, näki Kyproksen lippuja vain yhdessä EU:n lipun kanssa erinäisten julkisten rakennusten edessä. Jos lippu muualla liehui, oli se poikkeuksetta Kreikan lippu. Eräänlainen kannanotto kai sekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti