Ensimmäisen maailmansodan aikana demilitarisointi sai väistyä, ja Venäjä sai länsiliittolaisiltaan luvan linnoittaa Ahvenanmaa torjuakseen saksalaisten mahdollisen maihinnousun, osana Suomenlahden puolustusta. Ahvenanmaalle rakennettiin kaikkiaan kymmenen kiinteää rannikkopatteria. Kungsössä kallioon louhittiin patteri N-71. Sodan jälkeen patteri demilitarisoitiin Kansainliiton valvonnassa niin perusteellisestoi että jäljellä on vain yksi kulmaus, tässä hieman eri suunnista kuvattuna.
Muutoinpa jäljellä oli pelkkää kivi- ja betonimurskaa.
Käsityksen paikasta sellaisena kuin se aikoinaan oli, sai vitriiniin sijoitetusta pienoismallista. Patteri oli aseistettu kolmella 152 mm Canet -tykillä, joiden kantamaksi kerrottiin 13,5 km, pienemmällä osumatarkkuudella aina 18 km saakka. Lähistölle oli rakennettu myös asema puisin tykein, harhauttamaan zeppeliinejä. Ilmalaivat pommittivat Maarianhaminaa 1916, joten liioiteltua ei ilmavaara ollut.
Vikkelimmät kiipesivät myös näkötorniin...
mutta itse ihmettelin tätä kivikasojen riviä. Järkeilimme sen olevan kesken jäänyt aikomus kivetyksi tieksi, jollaisia venäläiset saarivaruskuntiinsa rakensivat ja jollainen on mm. Örössä.
Varsinainen retkiohjelma päättyi tähän ja oli aika palata Maarianhaminaan, jossa toki sielläkin riitti vielä nähtävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti