Veli veljeä vastaan

Vuosisata sitten käyty Suomen sisällissota on poikinut muistovuoden alla ja aikana paljon kirjallisuutta, jota tässäkin blogissa on käyty läpi. Kirjoja tulvi paljon myös heti sodan jälkeen, tuolloin pääasiassa voittaneiden valkoisten näkökulmasta kirjoitettuja, ja myös ensimmäinen sotaa kuvaava peli julkaistiin tuolloin. Nyt on aiheesta jälleen tehty peli, 1918 - Veli veljeä vastaan, jonka on julkaissut Linden Lake Games. Lautapelien harrastajana ilahduin suuresti kun pelin suunnittelija Antti Lehmusjärvi otti kesällä kollegaani yhteyttä ja halusi lahjoittaa museollemme sitä tuoreeltaan yhden kappaleen!

Tänään viimein kuorimme pakkauksen muoveistaan luettelointia varten.

Valmistusmaaksi on merkitty Alankomaat, ja materiaali onkin korkeatasoistakin, karttakin tukevasti mounted kuten se englanniksi ilmaistaan. Säännöt, kortit jne. on painettu sekä suomeksi että englanniksi. Kahdesta nopasta toinen on punainen ja toinen valkoinen.

Pelin sydän ovat kortit joita on molemmille osapuolille omat pakkansa.

Kortteja on käytettävissä tammikuussa kolme, ja muilla kierroksilla (helmi-toukokuu) kahdeksan kummallakin pelaajalla. Valkoinen aloittaa, ja yksi kortti on siis aina yksi pelaajakohtainen pelivuoro. Kortin voi käyttää joko ylänurkkaan merkittyinä aktivointipisteinä, tai pelaamalla kortissa kuvatun tapahtuman, joka usein antaa lisäjoukkoja tai jonkinlaista etua itselle tai harmia vastustajalle. Koska osa pelatuista korteista palaa seuraavan kuun korttien joukkoon joista em. kahdeksan korttia arvotaan, jää kortteja aina yli mikä tekee jokaisesta pelistä aina hieman erilaisen.

Pelinappulat ovat erikseen irroitettavia, eivät riveinä kuten amerikkalaispeleissä. Tässä valkoisen puolen saksalais- ja jääkärijoukkoja. Suojeluskuntajoukot ovat tasoltaan samoja kuin punakaartilaiset. Punaisten parhaita osastoja kuvan panssarijunat. osuman saaneet joukot puolittuvat eli kääntyvät.

Osastoja saa samassa ruudussa olla korkeintaan kolme. Paikkakuntien lisäksi karttaan on merkitty rautateitä ja maanteitä. Jälkimmäisiä myöten liikkuminen on hitaampaa ja niitä myöten hyökkääminen vaikeampaa (ellei mukana ole jääkäri- tai saksalaisosastoa). Säännöt ohjaavat operaatioita kulkemaan pääasiassa rautateiden (kuten Savon radan) suunnassa niin kuin 1918 tapahtuikin.

Kartalla on viisi ns. strategista kaupunkia: Oulu, Vaasa, Tampere, Helsinki ja Viipuri. Valkoisen on voittaakseen vallattava huhtikuun loppuun mennessä niistä neljä, jolloin peli päättyy. Jos peli jatkuu toukokuulle, kaikki viisi on vallattava. Punaisten pelaajalle riittää voittoon tämän estäminen, joskin hän voi saavuttaa voiton myös valtaamalla milloin tahansa pelin aikana Vaasan.

Kiitokset Antti Lehmusjärvelle lahjoituksesta. Peli tulee musoen kokoelmiin eikä sitä pelata, mutta tuttavani hankkimaa peliä olemme pelanneet, ja siitä myöhemmin lisää kommenteissa.