Signeerausta ei etupuolella ole, mutta takaa löytyy maininta että teos on nimeltään Kung Fjalar erkänner gudarnas makt. Efter Runeberg. Merkinnän mukaan R.W. Ekman maalasi työn Turussa 1862.
Ekmanin tyyliä teos ainakin on, ja ehtaa 1800-lukua muutenkin. J.L. Runeberg kirjoitti Kuningas Fjalarin 1844 antiikin tragedioita mukaillen, sijoittaen tarinan viikinkiaikaiseen Skandinaviaan. Ja kuten tragediaan kuuluu, kaikille kävi lopulta kalpaten: tyttärelle (Gerda)...
pojalle (Hjalmar)...
ja kuninkaalle itselleen, joka rauhantahdossaan oli noussut uhmaamaan jumalia.
Mahtoiko maalauksen linnaa inspiroida Turun linna? Tiettyä näköisyyttä on. Laiva on aikamoista fantasiataidetta.
Melkoisia vaurioitakin maalaus on saanut. Milloin ja miten, en tässä vaiheessa osaa kertoa. Voimallisia ja äkillisiä ovat iskut olleet, mikä ne onkaan aiheuttanut.
Tutkijakollega kertoi että jokainen uusi Ekmanin maalaus oli omana aikanaan seurapiiritapaus. Teos asetettiin esille, yleisöä riitti ja lehdet kirjoittelivat. Jätän digitaalisen eturientolan erikoiskirjeenvaihtajien tehtäväksi selvittää millaisen somepöhinän maalaus 1862 aiheutti.
PÄIVITYS: Samainen kollega ehtikin jo saada selville että maalauksesta kerrottiin ainakin Åbo Underrättelserin numeroissa 30.8.1862 ja 9.7.1863.
PÄIVITYS 2: Vauriot syntyivät kun Turun linnan koillistorni sai osuman talvisodan pommituksissa.
Jos Fjalarin perheen traaginen tarina kiinnostaa, voi sen lukea suomeksi vaikkapa täältä.
1 kommentti:
Tälläkin maalauksella on ihan mukavasti kokoa. Mitenkäs muuten noita tarinoita saisi kerrottua kuin isolla kankaalla. Nämä ennen - jälkeen konservointikuvat on aina yhtä mielenkiintoisia.
Ja Turun linnahan se siellä! :D
Lähetä kommentti