Tarton yliopiston taidemuseo (2)

1600-luvulta juontuva Tarton yliopisto perustettiin uudelleen Aleksanteri I:n toimesta 1802, ja seuraavana vuonna sen yhteyteen perustettiin taidemuseo. Tämä Viron vanhin museo on siis viettänyt jo 200-vuotisjuhliaan, ja niiden kunniaksi ilmestyi 2006 oheinen 200 Years of the Art Museum of the University of Tartu, jota museosta sai 5 € hintaan. Perustamisajatusta siivitti valistusajan vakaumus kasvatuksen ja koulutuksen merkityksestä, ja sen jakoi täysin ensimmäinen johtaja Karl Morgenstern. Kokoelmia kartutettiin ostoin Saksasta ja Pietarista, lahjoituksia saatiin baltiansaksalaiselta aatelistolta. Morgenstern lahjoitti museolle myös omat kokoelmansa, mm. 3000 kolikkoa sekä taidetta.

1800-luvun puoliväliin mennessä kokoelmat olivat kasvaneet niin että tehtiin päätös keskittyä antiikin taiteeseen kipsikopioilla. Niitä valmistettiin eri puolilla Eurooppaa olleista alkuperäisteoksista. Museo sai myös nykyiset näyttelytilansa, jotka siis edustavat 1800-luvun käsitystä elämyksellisyydestä, veistokset on ikään kuin esitetty "aidossa interiöörissään".

Kokoelmat karttuivat, mutta varsinainen katastrofi niitä kohtasi ensimmäisen maailmansodan aikana, kun kaikki museon aidot esineet vuonna 1915 evakuoitiin "turvaan" Voronežiin Venäjälle - jossa ne ovat edelleen! Venäjälle vietiin mm. 228 antiikin keramiikkaesinettä, 5000 mitalia ja kolikkoa, 23 pronssi- ja marmoriveistosta, 126 muinaisen Egypti esinettä ja satakunta maalausta. Kokoelma olisi kuulunut palauttaa Tarto rauhansopimuksen (1920) perusteella, mutta Voronežiin ne vain jäivät lukuun ottamatta jotain määrää grafiikkaa ja piirrustuksia, ja 1933 niistä perustettiin Voronežin oma taidemuseo. Kun virolaiset eivät niitä saaneet takaisin edes koko neuvostomiehityksen aikana, näyttää se maan itsenäistyttyä vieläkin vaikeammalta.

Kopiot joka tapauksessa jäivät, ja toisen maailmansodan jälkeen kokoelmia kartutettiin ikoneilla ja virolaisella nykytaiteella. Juhlajulkaisussa on esitelty aidosta muinaisesineistä jääneitä rippeitä, muumioita ja savitauluja, sekä enemmälti kipsikopioita ja grafiikkaa. Numismaattiset kokoelmat koostuvat suurimmalta osin kolikoiden ja gemmien kopioista, jotka ovat joko rikkimassaa, kipsiä tai P.D. Lippertin 1800-luvulla kehittämää ns. Lippertin massaa. Kirjassa on kuvia myös säilytyskaapeista, jotka on hauskasti muotoiltu kirjankansien muotoisiksi. Otteita on myös em. ikoneista ja virolaistaiteesta.