torstai 16. tammikuuta 2014

Glorian antiikki 126 (1/2014)

Vuoden ensimmäisen numeron teemana ovat peilit, niiden tyylit ja restaurointi. Selviää myös ikuisuuskysymys siitä miksi vanhoissa peileissä lasi on useammasta osasta - se johtuu SEKÄ siitä että isompi lasi oli kalliimpi valmistaa ETTÄ siitä että suuremmasta lasista meni suurempi vero. Ja mikä on vanhemman elohopeafolioinnin ja uudemman hopeafolioinnin ero: edellisissä on hopeanvalkoinen ja jälkimmäisissä tumma tausta.

Metsästys Suomessa on saanut lyhyen arvostelun, jossa kaivattiin kirjaan enemmän aseteknistä historiaa. On kuitenkin todettava ettei se ollut alunperinkään kirjan tavoite, päinvastoin siihen tuli aseita enemmän kuin olin ajatellutkaan. Asehistoriaa käsitteli aikonaan museomme oma julkaisu Drillinki ja pystykorva.

Ritarihuoneelle on tulossa näyttely Keitä he olivat? Aateli yhteiskunnan rakentajana, jossa Turun museokeskuksenkin kokoelmilla on osansa, mutta siitä toiste enemmän.

Pari keräilijäjuttua herätti mielenkiintoni, ensimmäinen, helsinkiläisestä Veijo Kuuselasta kertova siksi, että yhdessä kuvista hän istui mukavasti nojatulissa lukemassa, niin, voitteko uskoa, kirjaa. Kirjat ja kerrassaan kirjahyllytkin on julistettu median korkeimmilta tahoilta kuolleiksi niin korskeasti että harmittaa. Itse en mistään digivempaimista mitään aio lukea niin kauan kuin kirja kädessä pysyy.

Toinen keräilijä oli Varsinais-Suomesta, paimiolainen Pertti Männistö, jolla on huomattava Alvar Aallon suunnittelemien esineiden kokoelma. Asia toi mieleeni sen, että Turun museokeskuksenkin kokoelma on viime aikoina karttunut designhuonekaluilla, joista voisi kirjoittaa yksikkömme blogiin.

1 kommentti:

Nina kirjoitti...

Samaa mieltä digikirjoista/paperille painetuista kirjoista. Osa lukunautintoa on se kirjan käteen ottaminen,kansikuvan ihaileminen ja painomusteen tuoksu.
Hämmästelin myös tuota kirjahyllyjen katoamista - mikä on selvästi jo monessa kodissa nähtävissäkin. Kohta voidaan perustaa kirjahyllymuseo.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...