Saksalaisten vallattua suuren osan Latviaa ensimmäisessä maailmansodassa 1915 Venäjän armeijaan perustettiin kokonaan latvialaisia joukko-osastoja, tarkka-ampujapataljoonia, joiden tarkoitus oli puolustaa omaan maataan. Venäläinen sodanjohto tyri kuitenkin vuodenvaihteen 1916/1917 "joulutaistelut" niin pahoin että kun vallankumous vähän myöhemmin koitti, menivät tarkka-ampujat suurelta osin bolsevikkien riveihin, joissa heillä olikin merkittävä rooli vallankumouksen ja sisällissodan alkuaikoina. Neuvostoliiton historiallisessa mytologiassa he saavuttivat siten merkittävän aseman, mitä kunnioitettiin Riian keskustaan pystytetyllä muistomerkillä.
Monumentin taakse, aivan Riian historialliseen keskustaan rakennettiin heille oma museokin, koko lailla ympäristöön sopimattomaan tyyliin.
Siellä on nykyään vallan jotain muuta, mutta siitä toiste. Kokonaan ei tarkka-ampujia ole unohdettu, ovathan he kiistämättä osa Latvian historiaa. Sotamuseossa oli heille oma osastokin, jossa mm. vaunut konekivääreineen...
ja joukko-osastolippu.
Mutta olipa myös osastojen sotilaille kuuluneita pieniä esineitä.
Pieni joukko latvialaisia tarkka-ampujia osallistui myös Suomen sisällissotaan punaisten puolella. Vapaussotakirjallisuudessa muistetaan aina mainita että heille luvattiin päiväpalkaksi 100 silloista markkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti