Kuvassa haaste, jollainen on tuttu varmasti jokaiselle kulttuurihistoriallisten museoiden kokoelmatoiminnassa työskennelleelle. Pakki täynnä ruostuneita työkaluja, mukana lappu jossa teksti: TYÖKALUJA YM. TAVARAA LINNAN KORJAUSTYÖMAALTA 1940-50-LUVULTA. TUOTU LINNASTA 5.9.-89.
Lähes päivälleen 23 vuotta olemme onnistuneet välttelemään valinnan tekemistä, mutta nyt varastotilojen uudelleenjärjestelyn vuoksi suoritetun raivauksen yhteydessä se oli tehtävä: poisheitettävää romua vai säilytettävää kulttuuriperintöä?
Ennen vastauksen antamista lukijakysely: pitäisikö Kaponieerissa kirjoittaa enemmän museotyön arjesta, myös tästä rosoisemmasta puolesta? Näyttelyt ja ja niiden rakentaminen on saanut osansa, mutta ehkä sijansa voisi saada myös näyttelyiden suunnittelu (tietyin varauksin), luettelointi ja konservointi. Suurin surminkaan en sanoisi tätä "museoblogiksi" (jo koko sana saa haukottelemaan), mutta parhaitenhan ihminen oman työnsä tuntee.
Ja se vastaus... Turun linnan perusnäyttelyn uudistaminen on käynnissä ja kun asiaa siitä vastaavilta tahoilta kysyttiin, pidettiin pakin säilyttämistä jo näyttelynäkökohdistakin käsin perusteltuna. Itse olen aina ajatellut että tuo restaurointi oli yksi rakennusvaihe (ja meidän kannaltamme olennaisin) linnan vuosisataisessa historiassa. (Museoammattilaiset varmasti huomasivatkin että esineet on jo numerolaputettu.)
3 kommenttia:
"pitäisikö Kaponieerissa kirjoittaa enemmän museotyön arjesta?" Minun puolestani olisi tervetullutta!
Samaa mieltä, erittäin mielelläni lukisin museotyön arjesta, oli se sitten näiden esineiden arvottamista tai näyttelytilojen siivousta,kaikki käy. Enemmän pitäisi saada julkisuuteen ja "tavallisille" ihmisille tietoon sitä mitä museon seinien sisällä tapahtuu silloin kun ei olla pystyttämässä näyttelyitä. Se ei ole siis pasianssin pelaamista ja peukaloiden pyörittelyä.
mieluusti lukisi kyllä
Lähetä kommentti