Alueella sijaitsee yksi Rooman kansallismuseon alayksiköistä. Keskellä aukeaa viehättävä ristikäytävä, joka on kuulunut paikalla myöhemmin sijainneeseen Michelangelon suunnittelemaan luostariin.
Oli myös melkoisen henkitoreissaan oleva puu, joka pidettiin pystyssä kaikin keinoin. Kenties puulla oli roomalaisille erityistä tunnearvoa?
Museossa itsessään oli hieno kokoelma antiikin aikaisia esineitä. Ulkona ristikäytävässä oli lisää veistoksia, niin päättömiä alastomia...
...kuin päättömiä vaatetettuja ja haarniskoituja..
Haarniskaa ympäröivä nauha oli ilmeisesti upseerinarvon tunnus, siis ehkä samalla tavalla kuin eurooppalaisten upseerien nauhat (engl. sash) 1600-1700-luvuilla.
Sisäkuvat eivät täälläkään oikein onnistuneet, tässä kuitenkin pari kertomaan miten korkeista systeemeistä on kyse.
Lähikuva roomalaisesta tiiliseinästä. Tiilet ohuita, ja väliin laastia tiilen verran, näyttää olleen roomalaismuurareiden motto. Muiden arvorakennusten tapaan kylpylää ei ollut peitetty marmorilevyin vaan stukkopinnoituksella, joka aikojen saatossa on sitten hävinnyt.
Käväisin myös Santa Maria degli Angeli e dei Martirin kirkossa (Michelangelon työtä sekin), joka on rakennettu kylpylän frigidariumiin. Wikipedian kuvista saanee myös käsityksen siitä, miten pramealta kylpylä näytti antiikin aikana.
Lähellä oli myös toinen Rooman kansallismuseon yksikkö, Palazzo Massimo, mutta niin vain myöhästyimme ratkaisevan minuutin ja tutustuminen jäi seuraavaan kertaan.
3 kommenttia:
Diocletianus rakensi itselleen eläkeasunnon/linnoituksen synnyinseudulleen. Splitin vanha kaupunki nykyisessä Kroatiassa on suurelta osalta palatsin raunioiden sisällä. Siellä oli mm hotellimme. Seinään oli jätetty näkymään palatsin seinää. ks. kuvia
http://www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157625749620324/
Tässä kuvat linkkinä.
Minuun on aina tehnyt vaikutuksen tuo skaalan muutos: yhdelle ihmiselle rakennettuun antiikin palatsiin ahtautui keskiajalla kokonainen kaupunki... Mutta toisaalta siellä asui jo Diocletianuksen aikana yli 9000 ihmistä häntä eläkepäivinään passaamassa.
Arkkitehtuurin historiassa rakennus mainitaan ensimmäisenä, jossa kaaret jatkuvat suoraan pylväiden päistä (kuten tässä). Näin ainakin hämärä mielikuva muinaisten taidehistorian opintojen ajalta kertoi. Korjattakoon jos erehdyin.
Hyvä historian tunti
Lähetä kommentti