Hesarin tiedesivuilla oli tänään juttu arkeologian avuksi kehitetystä, keraamiseen materiaaliin soveltuvasta rehydroksylaatioajoituksesta. Artikkeli on verkkolehden maksullisessa osiossa, mutta joku oli jo ehtinyt tehdä siitä artikkelin wikipediaan! Kiinnostava menetelmä ja minulle aivan uusi, liekö Suomessa vielä miten tunnettu?
Menetelmällä voi ajoittaa vuosituhansien takaisia esineitä, muta tänään alkoi Yle Teemalla sarja, jossa kaivettiin esiin huomattavasti uudempaa historiaa. 13-osainen Tuntemattomat sotilaat kertoo ensimmäisen maailmansodan kaatuneista ja heidän jäännöstensä esiinkaivamisesta. Mukaan oli litetty myös kolme englantilaista historianelävöittäjää, jotka saksalaisen 213. reservirykmentin tamineissa matkasivat rykmentin kotikonnuilta Kielin kanavan varrelta Belgian Ypresiin, jossa monet alkuperäisen joukko-osaston sotilaista olivat kohdanneet matkansa pään syksyllä 1914.
Kolmikon touhu meni alussa melkein farssin puolelle kun englantilaisummikot yrittivät äkseerätessään komentaa itseään saksankielisillä komennoilla. Vakaviksi menivät historianharrastajien ilmeet kun heille Belgiassa kävi ilmi että mainittu osasto oli osallistunut siviilien summittaiseen ampumiseen luullessaan joutuneensa näiden ammuskelun kohteeksi. Ypresissä he sitten rakensivat pätkän ampumahautaa paikalle, johon ensimmäiset "trenchit" asemasodan alettua vuoden 1914 lopulla kaivettiin.
Sarja tulee YLE Teemalta tiistaisin klo 21.
2 kommenttia:
Farssi on sittemmin jatkunut seuraavissa osissa.
Mistä syystä taistelusta muuten käytetään pitäjän ranskankielistä nimeä? Pitäjähän sijaitsee Länsi-Flanderissa, puhtaasti flaaminkielisellä alueella. Siis Ieper, ei Ypres. Muistakaamme, että flaamia ja flaaminkielisiä sorrettiin Belgiassa aina 1920-luvulle saakka.
No mutta tuohan on helppo: kyseessä on brittisarja ja briteille Ypresin taistelut ovat aina ja ikuisesti Ypresin taisteluja! :)
Lähetä kommentti