Bastionijärjestelmästä löytyy Wikipediasta lyhyt ja hyvä suomenkielinen esittely.
Mutta kerrataan tässä yleisön pyynnöstä. Keskiajan linnat ja kaupunginmuurit perustuivat pääsääntöisesti vertikaalisuuden tuomaan turvaan: mitä korkeampi muuri sen parempi. Tehokkaiden tykkien myötä tuo etu kääntyikin haitaksi. Muurin juureen suunnattu suorasuuntauskeskitys sai muurin murtumaan omasta painostaaan: mitä korkeampi muuri, sen enemmän painoa. Sortuneesta rakenteesta muodostui viholliselle ramppi rynnätä linnaan.
Mitä tehdä? Korkealle kurotellut linna painuikin nyt maan sisään. Ideaalitapauksessa muurin harjanne oli ympäröivän maanpinnan tasolla, mutta (kuivan) vallihaudan ympäröimä. Muuri muodosti siis edelleen ylitettävän esteen, mutta oli nyt vallihaudan vastakkaisen sivun, kontreskarpin, suojassa tykistön tulelta. Uudessa systeemissä tornit oli korvattu nuolenkärkimäisillä bastioneilla, joiden tyvestä naapuribastionin pitkiä sivuja, samoin kuin kahden bastionin väliin jäävää muurin osaa, kurtiinia, voitiin pyyhkiä raehauliammuksilla.
Kurtiinimuurin lisäsuojaksi saatettiin myös rakentaa kolmiomainen raveliini tai enemmän pitkittäismallinen tenalji (Rhodoksen tenaljit näyttävät varsin epäsäännöllisen muotoisilta). Näistä kumpikaan ei ollut kiinni varsinaisessa muurissa eikä niiden menetys siten kompromettoinut koko linnoitusta. Kaponieeri taas on muurista ulkoneva, vallihaudaan nähden poikittainen ampuma-asema, josta voidaan ampua pitkin vallihautaa molempiin suuntiin.
Näin siis teoriassa, ja renessanssiarkkitehdit laativatkin kilvan symmetrisiä tähtilinnakkeita, "tieteellisen" tarkasti optimoituja bastionikaavioita, kukin ehdotus esittäjänsä mielestä se kaikkien tieteellisin. Käytännössä oppeja jouduttiin soveltamaan monin tavoin kun keskiaikaisia kaupunginmuureja päivitettiin sen verran kuin varaa oli, uudet linnoitteet kun maksoivat maltaita, mukaanlukien tykit joilla ne täytyi varustaa.
Myös Ehrensvärd joutui soveltamaan melko lailla Sveaborgissa. Kalliosaarille ei symmetristä tähtilinnaketta vallihautoineen olisi saanut millään. Hieno linnoitus ranskalaisten 90:llä tynnyrillä kultaa kuitenkin saatiin aikaan. Ja varmaan monelle muullekin kuin minulle kurtiinit ja tenaljit tuovat ensimmäisenä mieleen kauniin kesäpäivän Suomenlinnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti