Matka Italiaan vei laivalla yli Itämeren ja bussilla halki Saksan. Ensimmäinen pysähdyspaikka siellä oli Hannoverista kaakkoon sijaitseva Hildesheim, jonne tultiin yömyöhään. Aamulla avautui ikkunasta pittoreski näkymä:
Piparkakkutalot olivat kuitenkin suht uusia. Monien Saksan kaupunkien tavoin Hildesheim tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa. Sen keskusta restauroitiin kuitenkin vasta 1980-luvulla, jolloin sodan jälkeen noussut betoniarkkitehtuuri sai väistyä.
Tässä hotellimme:
...ja tässä raatihuone, edellisestä näkymästä oikealle:
Vasemmalla raatihuoneentorin kaivo, josta tämä lähikuva miettiväisistä sotureista:
Koska aamiaisen jälkeen jäi hieman aikaa, pinkaisimme Juhan kanssa hienoiseen tihkusateeseen etsimään Hildesheimin kuuluisinta nähtävyyttä, 1000-luvun alusta olevaa tuomiokirkkoa:
No jaa, paremman käsityksen ovista taitaa kyllä saada edellisestä linkistä. :-) Hieno kuvasarja löytyy myös täältä. "Tuhatvuotinen ruusupuska" jäi harmi kyllä bongaamatta.
Hotellille palatessa näimme sen sijaan muistomerkin, jonka tarkoitus tuolloin jäi hämäräksi:
Vaan mitäs ei internet tietäisi! Kyseessä oli Ylösalaisin käännetty sokeritoppa, Der Umgestülpte Zuckerhut, 1500-luvun alun rakennus, sodassa tuhoutunut, jonka jälleenrakennus alkoi viime syksynä ja pitäisi valmistua juuri näillä main.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti