Pöytästandaadit eli kansanomaisemmin viirit lienevät yleistyneet toisen maailmansodan jälkeen. Parhaimmillaan niiden kuviot ovat ommeltuja, kuten tässä Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n pöytäviirissä. Kauniit värit, tupsujakin neljä.
Toki viirien kuviointi alettiin painaa kankaalle, mutta design pysyi korkeatasoisena, tässä Turun Autojoukkojen Kilta ry. pöytäviiri. Tupsujen määrä pudonnut jo kolmeen.
Rappion myötä kaikesta heraldisesta kunnianhimosta luovuttiin, ja valkoiselle pohjalle ripoteltiin kaikenlaisia kuvioita ja tekstiä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen pöytäviiri.
Jossain vaiheessa tupsut korvattiin rimpsuilla. Turun Osuuskaupan pöytäviiri.
Ja lopulta saavutettiin aallonpohja, valkoinen neliskanttinen viiri vailla tupsuja tai rimpsuja, vain jonkinlainen kuvio valkoisella pohjalla, Vakuutusyhtiö Sammon pöytäviiri.
Noustaanko tästä taiteen rappion alhosta enää? Onko pöytästandaarien aika ohi?
Kaikki standaarit: Turun kaupungin lahjakokoelma, Turun museokeskus.
3 kommenttia:
Se Sammon viiri on - halvempi.
Tuossa on mennyt rimpsut ja hapsut sekaisin.
Niinpä taisi käydä. :)
Lähetä kommentti