Turussa 1930-luvulla toiminut valokuvaamo H. Attila kuvasi Turun seudun elämää monipuolisesti, ja mm. 1934 dokumentoi voinvientiä Turun satamasta.
Voitynnyreitä eli dritteleitä tuonut tavarajuna on saapunut Kanavaniemen alueena tuolloin tunnettuun Turun satamaan, valtion vointarkastuslaitoksen edustalle. Kuvassa myös raitiotielinja 1:n päätepysäkki ja sillä liikennöinyt ratikka.
Lähempää voita tuotiin kuorma-autoilla. H.Attila vaikuttaa kuvanneen Turussa kaikki 1930-luvun alun ammattikäytössä olleet autot. Edellisessä kuvassa ovien eteen on pysäköinyt kuljetusliike Paavo Kivisen kuormuri, tässä A. Suomalaisen.
Tynnyreitä vointarkastuslaitoksen varastossa. Standardinmukainen voidritteli oli tehty pyökistä ja siihen mahtui 100 naulaa eli n. 50 kg voita.
Sisällä varastossa valkotakkiset miehet kokoontuvat päivän tarkastusurakan äärelle.
Tarkastus käynnissä. Miten tuo laadunvalvonta tapahtui, en ottanut tähän postaukseen selvää, hyvä täydentämisen aihe siis.
Hyväksytyn voin matka jatkui ulkomaille, tässä tapauksessa S/S Wellamon ruumassa.
S/S Wellamo (III) liikennöi tuolloin Kööpenhaminaan ja Hulliin, ja englantilaisten ruokapöytiin suomalainen vientivoi kai suurelta soin päätyikin.
Kaikki kuvat: Valokuvaamo H. Attila, Turun museokeskuksen valokuvakokoelma.
2 kommenttia:
Kiitos hienosta blogista. Aihe on erittäin kiinnostava ja valitettavan vähän tutkittu. Vastaava vointarkastuslaitos oli myös Hangon satamassa. Valtion vointarkastuslaitos perustettiin 1917. Englantilaiset vaativat suomalaiselta voilta, kananmunilta ja juustolta laatusertifikaatteja. Tämä edellytti mm. tutkimusnäytteiden ottoa. Mielenkiintoista onkin, että ulkomaankaupan kuluttajansuojan pääpaino oli niin vahvasti viennissä. Ensimmäinen systemaattisemman valvonnan kohteeksi tullut tuontielintarvike oli amerikkalainen liha, kun siitä oli useissa maissa löytynyt trikiinejä. Vuonna 1919 määrättiin ettei Suomeen tuotua amerikkalaista lihaa saa luovuttaa tullitoimipaikasta ilman trikiinitarkastusta ja tätä varten perustettiin erityisiä trikiinitarkastustoimistoja. 1922 määrättiin jo lailla, että kaikki ulkomailta tuotava sianliha on tarkastettava. USA oli tärkeimpiä suolatun sianlihan ja silavan tuontimaita. Margariinin tuontivalvonnan syyt taas olivat kauppapoliittiset: pelättiin kotimaisen voin puolesta. Margariinilla oli 1880-luvulta lähtien niin korkea tullimaksu, että se käytännössä toimi tuontikiellon tavoin. Margariinia tuotiin väärillä kauppanimikkeillä kuten "kookosvoina", jonka koostumusta tutkittiin mm. vuonna 1907 perustetussa Tullilaboratoriossa. Terveisin Janne Nokki, Tullimuseo
Kiitos Janne hyvästä kommentista! :)
Lähetä kommentti