Murrosvuodet 1914-1922 sarjakuvina (1)

Peräänkuulutin somessa taannoin sarjakuvia Suomen itsenäistymisen vuosilta, ja vanhimmaksi osoittautui jo 1920 piirretty (joskin vasta 1982 julkaistu) Punikkityttö ja jääkäriupseeri av Ellinor Mend, En historie från Wiborg - våren 1918.

Aatelisperheen tytär Ellinor Aline von Mend (1896-1952) vietti sisällissodan perheensä kanssa Viipurissa. Hän piirsi kevääseen 1918 sijoittuvan fiktiivisen kuvasarjan, jonka tekstityksenä vaihteli ruotsi ja suomi. Julkaistussa versiossa kukin kuva on aukeaman oikealla puolen, vasemmalla ovat ruotsinkieliset tekstit käännettyinä suomeksi.

Tarinassa Salvesenien säätyläisperheen palvelijatar Hilja Tiilinen joutuu punaisuutensa vuoksi erotetuksi ja liittyy punakaartiin. Alkupuolen kuvat käsittelevät elämää sisällissodan Viipurissa: valkoisten piileskelyä ja lentolehtisten jakamista, punaisten suorittamia aseiden ja elintarvikkeiden takavarikkoja, satunnaisia terroritekojakin (Hilja itse surmaa "gulassiparonin"). Valkoisten vallattua kaupungin Hilja naamioituu ja sulautuu voittajiin. Hän tapaa myös Saksasta jääkärinä palanneen Salvesenien perheen pojan Hugon. Otsikon rakkaustarina syttyy siis Hiljan ja Hugon välille. Hilja ei kuitenkaan poliittista toimintaansa jätä, vaan jatkaa sitä maanalaisesti, ja jää siitä kiinni. Loppu on, kuten arvata saattaa, traaginen. 

Kuvakertomuksen toinen rakkaustarina on Salvesenien tyttären Anitan ja niinikään jääkärinä Saksasta palanneen Walter Hornborgin välillä. Tämä saattoi heijastella piirtäjän omaa henkilöhistoriaa, Ellinor kun avioitui valkoisen armeijan mukana Viipuriin tulleen insinööri Torolf Tollanderin kanssa - he asuivat myöhemmin mm. Turussa.

Piirrostyyli on varsin lapsekasta, ja vaikuttaa että tarinaa on keksitty lisää sitä mukaa kuin piirtäminen on edennyt. Ellinor Mend piirsi 1912-1917 neljä muutakin kuvasarjaa, mutta viimeiseksi jäänyt Punikkityttö ja jääkäriupseeri oli kustantajan mielestä "näistä mielenkiintoisin uskollisesti ja yksityiskohtaisesti kuvatun miljöönsä vuoksi".