torstai 15. syyskuuta 2016

Taide, uskonto, valta

Wäinö Aaltosen museossa avautuu tänään yleisölle näyttely Taide, uskonto, valta. Esillä on yli 200 esinettä ja taideteosta pietarilaisesta Uskonnon historian museosta (joka neuvostoaikana tunnettiin Uskonnon historian ja ateismin museona).




Museon kokoelmissa ovat edustettuna kaikki suuret maailmanuskonnot ja laaja on myös WAM:n näyttelyyn saatu esineiden kirjo. Tässä islamilaisen suufimystikon viitta.


Kiinalainen lohikäärme oli näyttelyä rakentaneitten kollegoiden mukaan yksi sen painavimmista esineistä, mutta myös hauras pienine yksityiskohtineen.


Buddhasta lienee miljoonia veistoksia, tässä makaavana, kuoleman jälkeisen "parinirvanan" saavuttaneena.


Itä- ja Kaakkois-Asian rituaaliesineistö on ylipäätään näyttelyn värikkäintä ja näyttävintä.


Pietarilaismuseo ei ole unohtanut juuriaan. Mukana näyttelyssä on myös ateismi, neuvostovallan virallinen oppi, eräänlainen uskonnonvastustamisuskonto jos sen niin voisi ilmaista.


Tätä kirjoittaessani en ole vielä itsekään ehtinyt näyttelyyn kunnolla tutustua, mutta jo pikaisen silmäilyn perusteella, ja hävyttömästi oman museon tuotosta kehuen, on todettava että esillä on todella mielenkiintoista materiaalia. Nimekkäitä taiteilijoitakin on mukana Francisco Goyaa, Mikhail Nesterovia ja Viktor Vasnetsovia myöten.

Näyttely on esillä 11.12.2016 saakka.

5 kommenttia:

Hurmioitunut kirjoitti...

Nyt on hieno! Enpä olisi ilman sinua tiennyt varmaan tästäkään näyttelystä mitään. Minua kiinnostaisi etenkin tuo makaava Buddha, sillä siinä on samanlaista muotokieltä kuin ikonitaiteessa, Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen ikonissa. Olisi mielenkiintoista tietää, että onko siellä taustalla jotain samaa symboliikkaa.
Neuvostovallan uskonnonvastustamisuskonto - hyvin sanottu! :D

Kari Hintsala kirjoitti...

Päivitin juuri tuota Buddhan kuvatekstiä, kyseessä on tosiaan kuolemanjälkeisen nirvanan eli "parinirvanan" kuvaus. Mutta onko sillä yhteyttä kristillisen taiteen kuolonuneen nukkumisen kuvauksiin, en osaa sanoa. Se on aika mielenkiintoista että Buddhaa alettiin kuvata ihmishahmoisena vasta Intian taiteen saatua kosketuksen hellenismiin, eli Aleksanteri Suuren sotaretken jälkeen.

Vesikalusteet kirjoitti...

Mikä hieno blogi! :)

Irina kirjoitti...

Hei, löysin tämän blogin kun aloittelin sukututkimusta. Todella hieno ja mielenkiintoinen.Keneltä voisin kysyä Sirenin suvusta, isoäitini äidinäiti oli Siren , enkä ole saanut selville mitään hänen taustastaan.

Kari Hintsala kirjoitti...

Kiitos! Näissä sukututkimuskysymyksissä en valitettavasti voi auttaa. Netissä on kuitenkin alan foorumeja ja blogeja joista kysyä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...