Vuonna 1938 valmistunut alus palveli toisessa maailmansodassakin ja on tätä nykyä ainoa rannikkomme meriliikenteessä oleva höyryalus (Saimaalla on toki sisävesihöyryjä). Tässä kuva alemmalta kannelta.
Suomen kesä on lyhyt mutta kylmä, joten kannella sinnitteleville olisi ollut tarjolla lämmintä vaatetusta.
Laivalla voi syödä aterian ja nauttia alkoholijuomia. Jälkimmäisiä mainostettiin jopa toiletissa.
Hyytävä keli ei juuri houkutellut kannelle reitin näkymiä kuvaamaan, mutta aluksen kaima, Ukko-Pekan silta piti käydä kuvaamassa. Historiaa tuntemattomille tiedoksi että kumpikin on saanut nimensä Suomen tasavallan kolmannen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin mukaan (hänestä sai lempinimensä myös sotilaskivääri m/39).
Laiva käy kääntymässä Naantalin kaupunginrannassa, ja Naantalistahan voi sanoa vain että se on turkulaisten ja koko Suomenkin kesäkaupunki, ja epäilemättä monille lapsiperheille tuttu Muumimaailmastaan.
Takaisin höyryttiin toiset kaksi tuntia eli meno-paluu kestää kaikkiaan neljä tuntia. Me olimme varanneet buffetlounaan paluuvuorolle eli matka sujui rattoisasti aterioiden.
Sää ei siis suosinut ja matka sujui suurimmalta osin sisätiloissa, mukava reissu siitä huolimatta.
2 kommenttia:
Blogisi oli hieno löytö kaltaiselleni historian harrastajalle. Tsemppiä kirjoittamiseen ja kiitos blogeista. : )
Kiitos! :-)
Lähetä kommentti