Museoitu on vain Nurmien asunto, muu pihapiiri on toki edelleen asuttua. Seinän kulmassa olevasta laatasta sai vain vaivoin selville olennaisin: Paavo asui täällä 1903-32 (Paavo Nurmen synnyinkoti tämä ei siis ole, hän syntyi jo 1897).
Nurmen perheen "rivitalonpätkä" oli yhtiön halvimpia, koska se oli kauimpana portista ja lähimpänä käymälöitä, aivan talon päässä.
Paikalla oli Turku Touringin opas Tiina Gustafsson kertomassa elämästä 40 m² asunnossa. Alkuun se oli kokonaan 7-henkisen perheen käytössä, mutta isän kuoltua keittiö oli vuokrattava alivuokralaisille.
Elballa sijaitsevan Napoleonin huvilan tavoin museon esineistö ei suurimmalta osaltaan ole alkuperäisille omistajille kuulunutta, mutta nurkassa seisova gramofonikaappi (palkinto juoksukilpailuista) kylläkin on. Kuvassa myös pukkisänky jalkoineen kokoonpantuna.
Keittiön pöytä. Ikkuna antaa sisäpihalle päin.
Sekin jäi opastuksesta mieleeen, että talossa elettiin Paavon ja hänen harjoittelunsa ehdoilla. Kun juoksija meni iltalenkkinsä jälkeen nukkumaan, menivät muutkin. Ja kantoihan sisukas harjoittelu hedelmää: palkintorahoilla saatiin koko asunto taas käyttöön ja sinne sähkö ja vesikin.
Museona huoneisto on ollut vuodesta 1997 lähtien.
2 kommenttia:
Mukavan oloinen pikkupaikka ja ihan fiksua että paikka ei ole aina auki, jos muissa taloissa asuu vielä normaalisti asukkaita.
Hieman kuitenkin huvitti tuo asunnon halvin hinta kun asunto on ollut kauimpana portista (ihan kun sitä matkaa ei jaksaisi kävellä yhtä hyvin kun siitä ensimmäisestä asunnosta ;P ). Nykyisin minä ainakin tahtoisin asua siellä kauimmassa asunnossa talon päässä, omassa rauhassa. Käymälän läheisyyskin on tietty plussa, lyhyt matka, mutta tuolloin on ehkä ajateltu hajuhaittoja.
Kiitos museokurkistuksesta jälleen kerran :)
Kuvat tavallistakin suttuisampia, mukana oli vain kännykkäkamera. :-)
Lähetä kommentti