tiistai 4. syyskuuta 2012

Rosalan viikinkikeskus


Sunnuntaina piti tehdä retki Bengtskärin majakkasaarelle, mutta n. 10 m/s puhaltanut tuuli teki rantautumisen mahdottomaksi (ei mitenkään harvinaista). B-vaihtoehtona M/S Lily suuntasi tyvenempään rantaan, Hiittisten Rosalaan (nykyään osa Kemiönsaaren kuntaa).


Rosalan tärkein nähtävyys on viikinkikeskus. Tässä opastuskeskus, jossa kahvila ja museokauppa.


Rakennuksessa oli myös hauskoja pienoismalleja...


...ja ennallistuksia.



Jätimme opastusvideon väliin ja lähdimme suoraan kiertelemään paikkaa. Päälliköntalo ulkoa...


...ja sisältä. Varmastikin suosittu pitopaikka. Olisi hauska viettää pikkujouluja pöydän ääressä kun takana on peti jossa huilata mahdollista uupumusta.


Pihapiirissä on myös asemuseo...


...ja sisällä näkymä, jossa valkyria saapuu noutamaan taistelussa kuollutta urhoa.


Ja sitten on tietysti aseita ja varusteita.





Lähellä asemuseota on hautalaiva Hogland...


ja siinä hauta-antimineen lepäävä viikinkipäällikkö.


Ylhäällä mäellä on kaikenlaista muuta viikinkeihin liittyvää, kuten uhrikivi...


röykkiöhauta...


kappeli...


ja sen alttari.


Idänkävijän talo...


tulisijoineen.


Ja tietysti oli lasten iloksi eläimiä!




Ennen paluuta laivalle käväistiin vielä 200 metrin päässä rannassa. Siellä laiturissa odotti viiikinkilaiva...


nimeltään Alvilda (joku saattaa muistaa samannimisen oopperan Turun linnan pihalla kesällä 2011).


Mallia lienee haettu Oslosta, tarpeellisin osin modernisoiden.




Sitten olikin jo kiire palata laivarantaan ja M/S Lilyyn.


Paluumatkalla käväistiin kääntymässä Högsåran Keisarinsatamassa (Kejsarhamn), jossa Aleksanteri III:n huvijahti Tsarevna vieraili ainakin vuosina 1885-87.


Paraisten vesillä ohitettiin Sandön (jo nimensäkin mukaan) hiekkainen harjusaari. Näiden Salpausselän jatkeiden olemassaolo saaristomerellä tuli minulle ihan puskasta, mutta näin sitä aina viisastuu.


Vihonviimeisenä kuvana Paraisten portti, jonkinlainen nähtävyys sekin.


Harmi ettei Bengtskäriin päästy, ehkä ensi kesänä sitten. Oppaana oli Sepo Sällylä, jonka tarinointia saaristomeren saarista kuunteli ihan mielikseen. Hän kertoi tietysti myös Bengtskärin taistelusta esitellen siihen liittyviä aseita ja varusteita, olipa mukana taistelussa tuhoutuneen majakan lampun linssin sirpale!

2 kommenttia:

Hurmioitunut kirjoitti...

Mahtava paikka,enpä ole tuollaisestakaan tiennyt. Hienosti rakennettu, monipuolinen kokonaisuus viikingeistä ja historiasta kiinnostuneille. Eläimet mukava lisä tämmöiselle vähän isommallekin ;P

Kari Hintsala kirjoitti...

Hieno paikka, ottaen huomioon ettei pilvinen ja osin tihkusateinen syyspäivä ollut paras mahdollinen. Heinäkuisen viikinkiviikon (Turun keskiaikamarkkinoita vastaava tapahtuma) aikana on tunnelma varmasti kokonaan toinen. Sen verran voisi kritisoida että ennallistukset alkaisivat kaivata jo remontointia, mm. kalliolla kulkevan polun puukaide oli erästä kohden jo lahoamisen vuoksi hajonnut.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...