Turun linnan eilinen miekkailta veti Bryggman-salin noin puolilleen miekoista kiinnostunutta yleisöä, erityisesti Arma Aboan jäseniä. Yhdistyshän oli tapahtuman toinen järjestäjä yhdessä museokeskuksen kanssa.Ensimmäisen esitelmän piti Tom C. Bergroth, aiheenaan autonomian ajan siviilivirkapukujen miekat ja erityisesti tavat, joilla sitä kannettiin. Venäjän valtakunnan virkapukumääräykset olivat muuten uskomattoman monimutkaiset, mutta käytäntö usein toista. Tomin mukaan Turun kaltaisilla pikkupaikkakunnilla pukeuduttiin yleensä miten mukavinta oli, ja skarpattiin vasta kun Pietarista tai Helsingistä tuli isompia viskaaleja vierailulle.
Wenzel Hagelstam (kuvassa) kertoi miekoista antiikkimarkkinoilla ja huutokaupoissa. Vanhojen esineiden kanssa kanssa työskentelevälle ei tullut yllätyksenä se, miten hurjasti venäläisten ostajien mukaantulo on nostanut kaiken venäläisen antiikin, mukaan lukien aseet, hintoja. Kohteliaana vieraana Wenzel kehui Miekka Suomessa -julkaisumme ja ehdotti sen ruotsintamista, onhan historiamme materiaalisen kulttuurin osalta Ruotsin kanssa yhteinen pitkältä ajalta, ja miekkojen keräily Ruotsissa suosittua.
Huutokauppahuoneiden asiantuntijana pitkän uran tehnyt Ingmar Kämpe oli esiintyjistä viimeinen. Hänen aiheenaan oli 1800-luvun vaihteessa elänyt ja Turussakin asunut aseseppä Abraham Tillberg, josta on jo aiemmin ollut puhe. Tillberg teki, kuten muistamme, miekan myös Napoleonille. Ingmarin mukaan asiasta raivostunut Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf karkotti hänet maasta ja kaikki häntä koskeva kirjallinen materiaali hävitettiin. Tämä Ranskassa opin käynyt turkulainen on siten jäänyt arvoitukselliseksi hahmoksi, valitettavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti