Museoon malja tuli Liedon kirkosta, mutta oliko se siellä alunperin? C.J. Gardberg käsitteli maljaa kirjassa Turun kaupungin historia kivikaudesta vuoteen 1366 (s. 164-165). Gardberg lainasi Kustaa Killisen jo 1878 antamaa kuvausta maljan jalustasta:
Sitte on toinen kivi, joka on ollut maljan kantana; se on 2 kortt.* korkea, 2½ kortt. paksu; kiven yläosa, noin korttelin paksuudelta, on neliskulmainen, alaosa pyöreä. Jokaisessa kulmassa on samasta kivestä hakattu ihmisen pään kuva, mutta erilainen joka kulmassa: yhdessä kulmassa on vähäinen, niinkuin lapsen pää, toisessa kulmassa aika-ihmisen pään kaltainen, täysinäisillä huulilla ja nenällä; kolmannessa kulmassa hampaaton, kiinteä-huulinen, hyvin avarasuinen vanhus ja neljännessä pääkallo.
* 1 kortteli = 1/2 jalkaa = 6 tuumaa = 14,8 cm
Kuvasiko jalusta siis ihmisen ikäkausia hamaan kuolemaan saakka? Gardberg viittaa professori Oscar Reutersvärdin havaintoihin joita "ei vielä ole julkaistu":
Prof. Reutersvärdin mukaan oli tämä jalka romaanilaistyylisine koristeluineen ajoitettava 1200-luvun alkupuoliskolle. Tällöin herää kysymys mistä kirkosta jalka oli peräisin. Liedon kirkkoon se luultavasti tuli vasta joskus 1300-luvun lopulla, koska altaan malja oli siltä ajalta. Prof. Reutersvärdin mukaan voi ko. jalka olla peräisin vain Koroisten kirkosta. Tähän käsitykseen hän on tullut mm. siitä syystä että, että kaste 1200-luvun alussa voitiin toimittaa vain piispan johdolla. 1100-luvulla kaste yleensä toimitettiin ulkosalla, jollakin lähteellä. 1200-luvun alussa kaste tapahtui piispankirkossa, jolloin kasteallas oli kirkon koko länsiosan keskipiste. Tällaisessa kirkossa kiersi kiinteä penkki pitkin länsiosan seiniä. Vasta 1200-luvun puolivälin jälkeen yleistyi kastealtaiden käyttö tavallisissa pitäjänkirkoissa. Allas menetti samalla keskeisen asemansa ja sijoitettiin pääoven sisäpuolelle, oven viereen.
Jätän prof. Reutersvärdin tulkinnat sydänkeskiajan kastekäytännöistä ja Liedon kirkon kastemaljan alkuperästä lukijan vastuulle. Todettakoon vielä että museon erikoiskortissa esine oli alunperin tulkittu vihkivesiastiaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti