joka sijaitsee sivukadulla turvallisesti kaltereiden takana...
sekä suoraan kadulla oleva Het Zinneke.
Vanhankaupungin sydän on Grand-Place. Hotellimme oli aivan kulman takana ja torin reunan rakennusten tornit näkyivät aamiaishuoneen ikkunoista.
Itse aukiosta ei oiekin kunnon kuvia tullut, tässä paikka aamuauringon loisteessa...
ja tässä ilta-auringon. Mukaan osui onnnistuneesti myös Brysselin lippu: Kultainen Pyhä Mikael vihreällä ja punaisella pohjalla.
Torin reunalta löytyy mm. muistolaatta jonka mukaan Karl Marxkin asui aikoinaan Brysselissä ja vietti siellä uudenvuoden 1847/48..
Everard t'Serclaesin (1320-1388) muistomerkki on matkailijalle tärkeä...
sillä Everardin käsivartta hankaamalla pääsee vielä joskus takaisin Brysseliin, kuten uskomus kuuluu.
Kaikkiin museoihin ei vain ehdi, väliin jäi torin laidalla ollut Belgian olutmuseo.
Kaupungin keskiaikaisesta kaupunginmuurista ei paljon jäljellä ole. Etsimällä löytyi torni ja pala muuria.
Brysselissä on tiettävästi lukuisia sarjakuva-auheisia muraaleja, me bongasimme niistä kolme.
Sarjakuvasankareiden nimiä oli annettu myös keskustan katujen lisänimiksi. Niinpä hotellimme oli kadulla joka oli omistettu Nero-nimiselle hahmolle. Flaamin ja ranskan rakenne mahdollistaa näppärästi kadun erisnimen kirjoittamisen kyltiin suuremmalla kuin muun osan nimeä.
Sarjakuvahahmo vielä loppuunkin. Mutta miksi ihmeessä tämä keskusaseman lähellä oleva smurffi/strumffi on kokonaan valkoinen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti