Niihin kuului kuului Harri Holmasta kertova, hän oli Suomen ensimmäisiä Ranskan lähettiläitä (vuodesta 1927), ja kultturelli kosmopoliitti. Holma jatkoi lähettiläänä vielä sodan sytyttyäkin, Ranskan antauduttua Vichyssä, kunnes senkin tultua miehitetyksi sai siirron Vatikaanin lähettilääksi. Sodan jälkeen ura jatkui Italian lähettiläänä ja itse asiassa Holma puolisoineen on haudattu Caprin saarelle.
Petri Talvitie on kirjoittanut Turun Kakskerrassa sijaitsevan Brinkhallin kartanon liiketoiminnasta 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Kartanon omisti tuolloin Gabriel von Bonsdorff, jonka ajalta on myös tilan nykyinen päärakennus. Bonsdorff perusti tilan maille mm. "englantilaistyylisen nahkatehtaan", josta ei kuitenkaan ole jäänyt jäänteitä. Englantilaisen siitä teki tammenparkilla parkitseminen, joka oli tosin tunnettu Turussa jo 1700-luvun puolivälissä. Erityisen tunnettu Brinkhall oli kuitenkin puutarhastaan, ja varsinkin päärynälajikkeestaan, Brinkhallin sokeripäärynästä. Kartanon mailta lajike on kuollut, mutta kirjoittaja aprikoi mahdollisuutta että sitä kasvaisi vielä jossain, tehtiinhän sen taimilla aikoinaan kauppaa.
Lehdessä muistellaan myös yhdistyksen viime kesäistä matkaa Gotlantiin. Tänä syksynä ollaan menossa Kuurinmaalle, jonne olen tulossa mukaan. (Yhdistyksen järjestämä oli myös kevätretki Laukkoon.)
Lehden omakohtaisesti lähin artikkeli oli sen viimeinen, Louis Clercin muistelo Fantasiapelien Turun myymälästä ja sen legendaarisesta myyjästä Mika Laaksosesta. Harmillisesti juttu on vain roolipelien näkökulmasta, mutta myytiinhän tuossa Rauhankatu 1:n kivijalkapuodissa myös kunnon strategiapelejä. Monet kerrathan siellä tuli niitä 1990-luvulla hiplattua ja aika usein ostettuakin. Ehkä tässä voi jo tunnustaa, että jos laatikko oli muoviin kääritty, tuli tavaksi rykäistä ja samalla nirhaista kääre sen verran rikki että paketin kehtasi aukaista - kuka sitä nyt sikaa säkissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti