Kaarle-herttua on palannut Turkuun!

...ja taas on Klaus Flemingin pää höllässä. Pitkään asiasta vaikenemaan pakotettu blogistinne voi nyt riemuita julkisesti: Albert Edelfeltin maalaama Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878) on palannut Turun linnaan, päälinnan sisäänkäynnin yläaulaan, taatusti turvallisen vitriinin suojaan.

Tutkija Henrik Swanljung kirjoitti maalauksesta Turun maakuntamuseon vuosikirjassa Aboa 1981 vuonna 1983. Edelfeltin esikuvina olivat mm. Jean-Paul Laurensin maalaus Itävallan yleisesikunta Marceaun ruumiin äärellä vuodelta 1877 sekä varsinkin Paul Delarochen teos Cromwell Kaarle I:n ruumiin ääressä vuodelta 1849 (alla).

Edelfeltin maalaus on hyvin ranskalainen, maalattiinhan se Pariisissa, ja lähes kaikki mallit olivat ranskalaisia. Arkunkantta pitelevän vaalean pojan mallina oli kuitenkin nuori suomalaistaiteilija Aukusti Uotila, ja Kaarle-herttuan näköisyyttä Edelfelt haki Kaarlea kuninkaana esittävistä mitaleista.

Taulun tapahtumapaikaksi sanotaan Turun linnan Sturenkirkkoa. Paikka oli Edelfeltin aikana täynnä viljasäkkejä, joten on vaikea sanoa, saiko hän siitä oikein mitään käsitystä, esim. maalauksessa näkyvää ikkunaahan ei oviseinällä ole. Esikuvana on voinut paljolti olla myös Pariisin Clunyn museon (nyk. Musée National du Moyen Age) kappeli. Kirkollisen esineistön esikuvat Edelfelt joka tapauksessa hahmotteli Clunyssä tekemiensä luonnosten pohjalta. Henkilöiden puvut ja vaatetus vuokrattiin pariisilaisista vaatetusliikkeistä.

Olipa ylöspano miten ranskalainen hyvänsä, tapahtumat liittyivät Suomen historian keskeiseen käännekohtaan, dramaattiseen taisteluun vallanperimyksestä Kaarle-herttuan ja hänen veljenpoikansa, Ruotsin ja Puolan kuninkaan Sigismundin välillä. Sigismundia kannattanut Klaus Fleming on kuollut ja Turun linna antaunut piirityksen jälkeen herttuan joukoille syyskuussa 1597. Flemingin pakoa epäillyt Kaarle avauttaa arkun varmistaaksen vastustajansa kuoleman, ja pilkkaa tätä sanomalla: "Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa." Vainajan leski vastaa uhmakkaasti: "Jos minun autuas miesvainajani eläisi, ei teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne."

Maalaus asetettiin esille Turun linnan juhlakerroksen Kuninkaansaliin vuonna 1961 päälinnan avautuessa restauroinnin jälkeen yleisölle. Ateneum vaati teoksen takaisin vedoten teostensa näyttelyolosuhteiden tiukentuneisiin määräyksiin. Nuo määräykset on täytetty uudella vitriiniratkaisulla, joten: tervetuloa takaisin Turkuun, Kaarle-herttua ja Klaus Fleming!

EDIT: Lehdistötilaisuudessa esitetty kuvaelma (kts. kommentti alla) valokuvaajamme Raakkel Närhen ikuistamana.

Muut kuvat: Wikimedia commons